Henkilöstöjohtajien vertaisryhmä antoi työkaluja oman roolin ja työtapojen kehittämiseen

Henkilöstöjohtajien vertaisryhmä toi yhteen henkilöitä, jotka toimivat henkilöstöjohtajana tai vastaavassa roolissa HR-funktion kokonaisvastuullisena vetäjänä kiinteistöpalvelu- ja rakennusalalla. Vertaisryhmän jäsenet ovat nyt vuoden ajan tavanneet toisiaan kerran kuukaudessa. 

”Vertaisryhmätyöskentely käynnistettiin osana Digitaalinen työllistyminen -hanketta. Tarkoituksena oli pilotoida ja kerätä kokemuksia siitä, miten toimialakohtainen vertaisryhmä saataisiin toimimaan käytännössä. Porukan kasaaminen oli iso työ, mutta työ on ehdottomasti kannattanut. Vertaisryhmä on tarjonnut erinomaisen alustan pallotella myös KIRA-alan kohtaanto-ongelmiin vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä”, kertoo Vastuu Groupin Petri Tuomela. 

Henkilöstöjohtajien vertaisryhmää pidettiin hyvänä mahdollisuutena päästä keskustelemaan HR-kollegoiden kanssa samalta toimialalta.  

“Lähdin mukaan sparrausmielessä ja toivoin, että kokonaisymmärrys alan yhteisistä haasteista lisääntyy. Mielenkiintoista oli verrata, miten eri yritysten HR-johtajat edistävät samoja asioita, kuin mitä omallakin pöydällä on”, kertoo Lassila-Tikanojan henkilöstöjohtaja Jami Pohja. 

Vertaisryhmän tavoitteena oli tukea oman roolin kehittymistä sekä antaa ideoita työskentelytapoihin. 

”Korona-aika eristi ja käänsi katsetta sisäänpäin ja nyt oli hyvä mahdollisuus keskustella laajemmin ajankohtaisista teemoista. Arvokkainta oli tutustuminen ja sitä kautta verkoston laajentaminen sekä yhteiset keskustelut ihmisiin liittyvien tärkeiden teemojen ympärillä. Jokainen on voinut nostaa esille itselle merkityksellisiä ja ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä. Yhteistyö ja keskustelut vain syvenivät matkan edetessä”, kertoo Saton henkilöstöjohtaja Johanna Koramo. 

Avoin luottamuksellinen ilmapiiri 

Vertaisryhmätyöskentelyä fasilitoi ja ohjasi työ- ja organisaatiopsykologi Juho Toivola, joka tunnetaan erityisesti rekrytointiin ja työnantajakuvan kehittämiseen erikoistuneena kouluttajana ja konsulttina.  

”Olen aiemmin vetänyt vastaavia ryhmiä hyvällä menestyksellä, joten lähdin luottavaisin mielin luotsaamaan tätä ryhmää. Juuri tällaista organisaatiorajat ylittävää vertaisryhmää olisin itse kaivannut silloin kun työskentelin HR-johtajana”, kertoo Toivola.  

Toivolalla oli positiivisia odotuksia ryhmän toiminnalle ja painottikin, miten arvokas avoin keskusteleva ilmapiiri oli.  
 
”Odotin, että ryhmässä syntyy hyvää keskustelua, uusia oivalluksia sekä ystävyyssuhteita. Nähdäkseni nämä kaikki ovat toteutuneet mainiosti – hyöty ja hauskuus ovat kulkeneet käsi kädessä. Arvokkainta on ollut luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri, joka on mahdollistanut vaikeistakin asioista keskustelun ilman turhaa varauksellisuutta tai pintapuolisuutta. Vinkkejä on annettu reilusti, vaikka monesti ollaankin kilpailijoita liiketoiminnassa”, kertoo Toivola.  

Vertaisryhmä antoi myös laajempaa ymmärrystä siitä, mitkä asiat ovat omaan yritykseen liittyviä ilmiöitä ja mitkä enemmänkin toimialan yleisiä lainalaisuuksia. 

“Avoimen keskustelun kautta sai vahvistusta omiin ennakko-odotuksiin, ettei kyse ole ainoastaan omista haasteista, vaan monet painivat samojen asioiden kanssa”, jatkaa Pohja. 

Kokemusten vaihtoa 

Masino Groupin henkilöstöpäällikkö Tiina Salo kiinnostui henkilöstöjohtajien vertaisryhmästä, koska kyseessä oli nimenomaan KIRA-alan henkilöstöjohtajien verkosto.  

”Työssäni Masino Groupilla toimimme teollisuuden ja rakentamisen alalla. Aiempi HR-verkostoni on ollut enemmän teollisuuspainotteinen, joten halusin nyt kasvattaa verkostoja myös KIRA-alalle ja ymmärtää toimialalle tyypillisiä HR-asioita enemmän. Arvokkainta on ollut kokemusten vaihtaminen. Se fiilis, kun keskustelussa syntyy ns. ahaa-elämys sitä myötä, kun näkökulmaa laajennetaan tai muutetaan. Yksittäisenä substanssiaiheena arvokkaaksi koin tapaamisen KIRA-alan rekrytointihaasteiden parissa, jolloin ryhmämme fasilitaattori, rekrytointi-guru Juho Toivola laittoi myös oman substanssiosaamisensa jakoon”, kertoo Salo.  
 
Vertaisryhmän kaltaisia toimialafoorumeita toivotaankin nyt lisää.  

”Etenkin tällaisia säännöllisesti kokoontuvia ja pidempään työskenteleviä, joissa ei ole virallista organisaatiolähtöistä agendaa, vaan keskustelu palvelee osallistujien henkilökohtaisia tarpeita”, päättää Toivola.  

“Pienen tauon jälkeen jatko voisi olla paikallaan, ja toki oikein mietityllä aiheella näitä pitäisi olla jatkuvasti. Montaa ei kuitenkaan voi olla päällekkäin, sillä aika on rajallista. Tietyt asiat jäivät nyt kypsymään ja sain muutaman hyvän idean best practice -asioihin sekä ymmärrys alan haasteista lisääntyi”, jatkaa Pohja.