Tammikuun ratkaisupaja toi esiin työnhakutaitoja ja työllistämispalveluita

Linjoilla oli jälleen vankka joukko alan asiantuntijoita. Kiitos tuhannesti kaikille osallistujille! 

Monelle siirtyminen opintojen jälkeen työelämään on merkittävä muutos. Monella kuitenkin työnhakutaidot ja tietämys, mistä ja miten hakea töitä eivät ole selvillä.

Merkityksellisyys ja pienet ideat motivoivat

Aikaisemmissa keskusteluissa on noussut esiin, että yhtenä ongelmana KIRA-alalla on, että motivaatio työnhakemiseen ja työntekoon saattavat puuttua. Millaisilla keinoilla opiskelijan motivaatiota voisi kasvattaa? Yleisesti ottaen uskotaan, että harjoituspaikan löytäminen opiskelun aikana lisää motivaatiota työnhakuun. PK-alueen ulkopuolella on monia harjoituspaikkoja, mutta ilman palkkaa tai kuluja opiskelija ei ole motivoitunut matkustamaan niin pitkälle matkalle ensimmäisen työkokemuksensa saamiseksi.

Esiin nousi Porin ja Rauman esimerkki "raksa-TET", jossa motivaatiota lähdetään rakentamaan jo peruskouluvaiheessa.  Eräs ryhmä tiivisti: ”Otetaan koppi oikeaan aikaan. Ajoitus on motivaation kannalta tärkeä.” Myös digitaitojen opetus koettiin tärkeäksi ja keskeiseksi osaksi opetusta jo peruskoulussa – se auttaisi tulevaisuudessa myös työnhaussa. 

Yksi iso ongelma on työnhakijoiden tietämättömyys eri ammateista ja töistä. Tiedon jakaminen ja mentorointi voisivat auttaa ns. saman luukun -periaatteella. Esiin nousi ajatus visuaalisesta esityksestä. Rakennusalalla monelle on helpompi hahmottaa alaa visuaalisesta esityksestä, joten kuvin ja kortein voisi edesauttaa löytämään opiskelijan kiinnostuksen kohteet.

Työnhakemiseen toivottiin helpotusta. Hakulomakkeet ovat usein liian vaikeita ja työsopimuksissa ei ole kunnolla tunteja luvassa. Keskusteluissa pohdittiin, että työn tekemisen pitäisi olla aina kannattavampaa kuin tuilla eläminen. Keinoina voisi olla mm. tukitason ja verotuksen säätäminen. Tukien pitäisi olla myös vahvemmin vastikkeellisia. Työllistymistuki työnhakijoille voisi myös olla toimiva.

Työnhakemisen taidot

Työnhakua on usein vaikeinta aloittaa. Moni tarvitsee apua konkreettiseen hakemiseen, kuten sähköisen hakemuksen täyttämiseen tai haastattelutilanneharjoitusta. Toiveena tähän oli mahdollisimman simppeli hakualusta, jonne jää jo kertaalleen täytetyt perustiedot ja siellä on 24/7 asiointiapuri. Toimintaa myös helpottaisi rajapinnat, yhteydet ja osaamissisällöt eri järjestelmien välille. Esiin nousi myös, että kaikkien rekisterien pitäisi tarjota henkilöä koskevat tiedot muiden käyttöön henkilön suostumuksella.

Toivottiin, että työnhakutaidot olisivat osana kaikkia opintoja. Työnhakemisen taitoja, oman osaamisen sanoittamista, portfolion laatimista ja työhaastattelua pitäisi harjoitella jo opintojen aikana. Teknologian käyttö alkaa olla kohta jollain tasolla normaalia. Kuvien ja videoihin käyttöä olisi hyvä hyödyntää myös tulevaisuudessa työnhaussa ja sen tarjoamisessa. Ehdotettiin, että osaamista olisi hyvä jakaa eri opintoalojen kesken. Raksa-alan opiskelijat ja digi- ja media-alan opiskelijoilla voisi olla yhteisiä opintoja, joista saisi tuotoksena visuaalista materiaalia työnhakuun.

Opiskelijat tulisi ohjata lyhytvalmennuksiin ja CV-työpajoihin, joita on tarjolla ilmaiseksi. Näitä järjestävät palveluntuottajat kuntien ja TE-palvelujen asiakkaille. Esiin nousi myös, että ulkomailta tulee runsaasti osaajia, joiden osaaminen pitäisi pystyä tunnistamaan paremmin.

Haasteena on myös koettu alan pelisääntöjen ja työmarkkinoiden realiteettien hahmottaminen. Liialliset odotukset johtavat usein pettymyksiin. Työelämän pelisääntöjen oppiminen pitäisi opetella pikkuhiljaa opintojen aikana. Keskusteluissa nousi esiin se, että työelämäosaaminen alkaa opiskeluaikana ja jatkuu käytännössä eläkeikään asti. Vastavuoroisuus tulisi olla työelämän uusi normi.

”Ammatillisten opiskelijoiden työllistymisen edellytyksenä on koko koulutuksen ajan jatkuva uraohjaus ja työllistymisen sparraus. Sen lisäksi, että opiskelijoille opetetaan työnhakutaitoja, heitä tulee myös valmentaa analysoimaan ja hyödyntämään eri syistä epäonnistuneita työnhakutoimiaan. Tällä voidaan kehittää kokonaisvaltaisemmin työnhakutaitoja”, sanoo Tuija Arola, joka toimii Kouvolan Ammattiopisto Eduko:n kehitysjohtajana.

Työnantajamielikuvan ja alan vetovoiman kehittäminen

Moni yritys ei usein miellä rekrytointiprosessia markkinointitoimenpiteeksi, vaikka hyvä ja laadukas hakijakokemus on tärkeä tekijä yrityksen työnantajamielikuvan markkinoinnissa ja viestinnässä. Jokainen työharjoittelu on mahdollisuus markkinoida alan vetovoimaa. Yritysten kannattaa myös panostaa toimivaan rekrytointijärjestelmään ja hakijakokemuksen mittaamiseen.

”Työnantajien olisi hyvä tiedostaa, että ensimmäiset työnhakukokemukset voivat vaikuttaa opiskelijan käsitykseen koko toimialasta. Hakemuksiin pitäisi reagoida ainakin jollakin tavalla ja myös työhaastattelun olisi hyvä olla myönteinen kokemus myös silloin, kun se ei johda rekrytointiin”, täsmentää Arola.

Yritysten ja paikkakuntien kuuluisi myös panostaa vetovoimatekijöihin. Esimerkkinä nousi esiin Lapin uratarinat, joissa maisema ja tunnelma ovat osana viestintää ja markkinointia.

”Työnantajamielikuvan kehittäminen on tärkeää varsinkin osaajapula-aloilla. Etukeno-hankkeessa toteutimme työnantajamielikuvan kehittämiseen liittyvät kolme pilottia, joissa sekä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun että Aikuiskoulutus Taitajan opiskelijat arvioivat pilottiin ilmoittautuneiden yritysten sosiaalisen median näkyvyyttä. Tämä pilotti tuotti erittäin arvokasta tietoa mm. siitä, kokivatko opiskelijat yrityksen kiinnostavana työnantajana. Opiskelijat antoivat myös paljon kehittämisehdotuksia yritysten verkkosivujen sisältöön ja toimivuuteen”, kertoo Arola. 

Yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä

Tärkeänä koettiin yhteistyön ja verkostojen kehittäminen työelämän ja oppilaitosten välillä. Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä kuuluisi olla vaivatonta, eikä tarvitsisi käydä läpi samoja asioita useita kertoja. Tähän toivottiin yhteistä alustaa, jonka kautta kommunikointi olisi sujuvampaa.

”Puhuimme ryhmässämme siitä, että työelämän edustajille tulisi luoda joustavia ja sujuvia polkuja kouluttautua ammatillisiksi opettajiksi tai ohjaajiksi. Kokonaisuutena toivoisimme oppilaitosten ja työelämän raja-aitojen hälventämistä ja tiivistä dialogia työelämän kanssa mm. osaamisvaatimuksista”, sanoo Arola.

Yhteistyötä parantaisi myös aineopettajien vuosittain visiitti rakennustyömaalle viimeisimpiä oppeja hakemaan. Samalla he voisivat verkostoitua ja tiedustella harjoittelupaikkoja.  

”Ammatillisista opettajista on pulaa ja myös työpaikkaohjauksessa on kehitettävää – varsinkin kun ammatillisen koulutuksen odotetaan yhä enemmän tapahtuvan työpaikoilla. Luonnostelimme ryhmässämme aivan uudenlaista mallia, jossa työpaikkaohjaajat olisivat mukana opetuksessa jo ennen työpaikalla tapahtuvan oppimisen alkua. Tämä tietenkin edellyttäisi, että tästä voitaisiin maksaa taloudellisia korvauksia tai antaa verohelpotuksia yrityksille. Edellä kuvattu malli sopisi hyvin osaksi yrityksen ikäjohtamisen ohjelmaa, jossa kokenut työntekijä pääsisi jakamaan osaamistaan nuoremmille”, sanoo Arola.

Yritysten palvelun-tarvekartoitusta varten toivottiin omaa CRM:ää, joka mahdollistaisi yritysasiakkaiden kokonaisvaltaisemman palvelemisen. ”Tiedot ja datat hyötykäyttöön”, kiteytti eräs keskusteluryhmä.

Ilmoittaudu mukaan seuraavaan ratkaisupajaan, joka järjestetään 8.2.2022 klo 9-12. Teemana on työhyvinvointi ja kuntoutus / tasapaino

Tutustu myös tarkemmin Työelämän metrokarttaan.