Maaliskuun ratkaisupaja käsittelee osaamisen kehittämistä

Maaliskuussa 8.3.2022 järjestettävässä ratkaisupajassa teemana on kiinteistöpalvelu- ja rakennusalan osaamisen kehittäminen.

Otamme ratkaisupajassa käsittelyyn muun muassa

• Mistä työntekijä voisi tietää, mitä uutta osaamista KIRA-alalla kannattaa hankkia?
• Miten voidaan ennakoida, mitä pätevyyksiä tarvitaan tulevaisuudessa?
• Millaista jatkuvaa yksilöllistä uraohjausta tarvitaan? 
• Miksi osaamisen kehittäminen on aiheena mielestänne tärkeä?
  
  

  Miksi osaamisen kehittäminen on tärkeää?

  Osaamisen kehittäminen on tärkeää esimerkiksi muuttuvien työprosessien ja tehtävien sekä työllistymismahdollisuuksien laajentamisen näkökulmasta. Osaamisen kartuttaminen, itsensä kehittäminen, uuden oppiminen ja oman jutun etsiminen alkavat jo opintovaiheessa ja niiden rooli korostuu entisestään työuran aikana. Uudet taidot ja valmiudet vievät eteenpäin niin henkilökohtaisella tasolla ja kuin uralla.

  ”Koulutuksen merkitys osaamisen kehittämisessä on suuri ja tulee kasvamaan entisestään. Toimialarakenteessa tapahtuu jatkuvia muutoksia, joiden myötä työn sisällöt muuttuvat ja osaamisvaatimukset myös muuttuvat ja eriytyvät”, sanoo Jukka Lehtinen, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö.  

  Lehtisen mukaan tarvitaan samaan aikaan vahvaa ja syvällistä ammattialakohtaista ammattitaitoa, mutta myös yleisiä valmiuksia selvitä yhteistyötaitoja vaativassa työelämässä.

  Opetushallitus tekee jatkuvaa työtä työ- ja elinkeinoelämän, työelämätoimikuntien ja koulutuksen järjestäjien kanssa ammatillisen tutkintojen kehittämisessä niin, että ne vastaisivat paremmin työelämässä tapahtuviin muutoksiin.  Myös opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen koordinoima Osaamisen ennakointifoorumi tuottaa ennakkotietoa koulutuksen ja osaamisen kehittämistarpeista.

  ”Osaamisvaatimukset myös kasvavat monella toimialalla. Tähän vaikuttavat niin teknologinen kehitys, kasvavat laatuodotukset ja kansainvälisen kilpailun lisääntyminen. Lisäksi eri toimialojen rajapintoihin syntyy uusia osaamisalueita, joihin myös koulutuksen keinoin tulisi vastata. KIRA-alalla osalta kasvavina osaamistarpeina pidetään muun muassa digitaalisten alustojen hyödyntämisosaamista, digitaalisen teknologian luova käyttötaito, asiakaspalvelutaitoja, kiinteistöautomaatioon liittyviä yleisiä taitoja sekä ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvää osaamista. Myös monimuotoisuustaidot ja verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen ovat edelleen tarpeellisia työelämätaitoja”, kertoo Lehtinen.

  Tulevaisuuden osaamisen ennakointi antaa kilpailukykyä

  Henkilöstön osaamisen kehittämisellä vahvistetaan tulevaisuuden osaamista ja uudistumiskyvykkyyttä. Näiden avulla yrityksen kilpailukyky vahvistuu ja henkilöstön motivaatio kasvaa.

  Johdon henkilöstöhallinnolla on merkittävä rooli osaamisen uudistamisen onnistumisessa. On tärkeää oivaltaa työelämän ja työmarkkinoiden muutoksia sekä niiden vaikutuksia yrityksen toimintaan – millaisia ovat esimerkiksi kriittiset tulevaisuuden osaamisalueet ja uusia ratkaisuja vaativat uudistumisen osa-alueet.

  Rekrytointi- ja työnantajamarkkinoiden voittaja on yritys, joka kehittää ja uudistaa henkilöstönsä osaamista ja tietotaitoa. Tässä voittaa myös yritys, sillä sen lisäksi, että se motivoi omalla toiminnallaan myös henkilöstöä, sen jatkuvan oppimisen toimintamalli on loistava kasvualusta myös innovaatioille.

  Yrityksiä pitäisi myös haastaa kyseenalaistamaan totuttuja toimintatapojaan – näin ne ovat valmiita ennakoimaan myös tulevaisuuden muuttuvia osaamistarpeita sekä panostamaan henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen.

  Jatkuvan oppimisen uudistus

  Parlamentaarisella jatkuvan oppimisen uudistuksella vastataan yksilön läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamistaan. Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyvä Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma toteuttaa osaltaan tämän uudistuksen tavoitteita. Ohjelman päätavoitteina on tukea yksilöiden koulutus- ja uravalintoja, osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä koko työuran ja elämän ajan. Tavoitteena on myös edistää työn ja koulutuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Ohjelmassa kehitetään osaamisen uudistamista tukevia sähköisiä palveluja sekä vahvistetaan korkeakoulutuksen digitalisaatiota ja joustavan oppimisen mahdollisuuksia. 

  ”Kukaan meistä ei pärjää työelämässä ilman osaamisen uudistamista, koska työelämän vaatimukset muuttuvat koko ajan. Palvelukokonaisuus tukee yksilöiden koulutus- ja uravalintoja, tukee sujuvia siirtymiä koulutuksen ja työelämän välillä”, sanoo Heidi Lehtovaara, hankekoordinaattori, jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus.

  ”Käynnissä olevaa hanketta koordinoivat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö (2021-2024). Opetus- ja työhallinnon yhdistävässä hankkeessa ovat mukana lisäksi Opetushallitus, KEHA-keskus sekä korkeakoulut. Työhön osallistuu myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus”, kertoo Lehtovaara.

  Ilmoittaudu mukaan seuraavaan ratkaisupajaan, joka järjestetään 8.3.2022 klo 9-12. Teemana on osaamisen kehittäminen.

  Tutustu myös tarkemmin Työelämän metrokarttaan