Käsittelimme helmikuun 8.2.2022 ratkaisupajassa kiinteistö- ja rakennusalan työhyvinvointia ja...
Kuudennen ratkaisupajan aiheena 8.2.2022 on työhyvinvointi ja kuntoutus
Helmikuun ratkaisupajassa teemana on työhyvinvointi ja kuntoutus. Työuran eri vaiheissa ihmisillä on erilaisia työhön liittyviä odotuksia ja tuen tarpeita. Tulevassa ratkaisupajassa tartumme täsmähaasteisiin, jotka liittyvät työkulttuuriin, motivaatioon, ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen.
Rakennusalalta jäädään eläkkeelle 2-3 vuotta muita toimialoja aikaisemmin. Tämä on iso kustannus julkisyhteisöille sekä haittatekijä työnantajille.
Otamme ratkaisupajassa käsittelyyn mm.
- Millaisilla keinoilla rakennusalalla työskentelevien työkykyä sekä terveyttä voitaisiin parantaa?
- Miten fyysisiä tapaturmia ja rasituksia voidaan vähentää?
- Millaisia ovat henkisen uupumuksen syyt?
- Mikä on kuntoutuksen ja osaamisen kehittämisen suhde?
- Onko kuntoutuksessa tarpeeksi huomioitu osaamisen kehittämistä
Työkulttuuri ja motivaatio
Luonnollista on, että jokainen meistä tuntee välillä väsymystä, mutta entä jos työyhteisön henkinen ilmapiiri aiheuttaa sen? Työuupumuksella on kielteisiä seurauksia työssä suoriutumiselle, terveydelle, työturvallisuudelle ja elämänlaadulle.
Olisi hyvä, jos yritykset yleisesti tukisivat työkulttuuria, jossa työhyvinvoinnista ja työkyvystä pidetään huolta.
”Kuormitus rakennusalalla on sekä henkistä, että fyysistä – näin ollen on tärkeää satsata molempiin. Perinteisesti on ehkä panostettu erityisesti fyysisiin tekijöihin. Tärkeää olisi ylläpitää sekä työkykyä, että työhalua”, sanoo Jaakko Sahimaa, joka on työpsykologi ja tuotantotalouden diplomi-insinööri.
Sahimaa kertoo olevansa intohimoinen merkityksien metsästäjä. Usein työssä jaksamistakin tukee merkityksellisyys ja se, että työntekijä kokee kehittyvänsä ja oppivansa uutta työssään. Myös onnistumiset luonnollisesti tuovat lisäbuustia.
”Osaamisen kehittäminen on tärkeää motivaation kannalta. Se estää leipääntymistä ja tuo kokemuksen eteenpäin menemisestä”, sanoo Sahimaa.
Hyvällä vuorovaikutuksella pystytään auttamaan työntekijää, jos hän uupuu – tai ainakin työntekijä herkemmin hakisi apua uupumukseensa. Käytännössä haitallista psykososiaalista kuormitusta pystyisi vähentämään työpaikalla pienin askelin pitkäjänteisellä toiminnalla esihenkilön, työyhteisön, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon tuella.
”Työarjen ja vuorovaikutuksen täytyy olla toimivaa. Mikään virkistystoiminta ei paikkaa rakoja, jos normaali työarki ei toimi”, painottaa Sahimaa.
Ennaltaehkäisy ja jatkuva ylläpito
Kun ihminen ikääntyy, työkykykin saattaa laskea. Olisi tärkeää löytää ratkaisua siihen, miten yllättäviä loukkaantumisia ja rasitusvammoja pystyisi ennaltaehkäistä.
Yrityskulttuurin olisi hyvä myös kannustaa itsestä huolehtimiseen ja liikkumiseen. Työyhteisössä olisi tärkeää tuoda esiin tietoa kuntoutusmahdollisuuksista, jotta työntekijät voisivat niitä hyödyntää.
Sahimaan mukaan sekä ennaltaehkäisyyn, että jatkuvaan ylläpitoon on panostettava. Koko yritystoimintaa tukee pätevä johtamistyyli sekä tehokas työn organisointi. Sahimaa korostaa, että ensimmäinen asia työyhteisöissä olisi panostaa työoloihin sekä työilmapiiriin.
”Ennaltaehkäisy on tärkeää. Siinä keskeistä on oma työtaakka, kuten vastuu, työtehtävät ja työtahti. Yhtä tärkeää on myös työyhteisön toimivuus ja se, että puitteet työntekemiselle ovat kunnossa. Terveyttä ja turvallisuutta tukevaa on myös se, että jokainen tietää tonttinsa”, kertoo Sahimaa.
Ilmoittaudu mukaan seuraavaan ratkaisupajaan, joka järjestetään 8.2.2022 klo 9-12. Teemana on työhyvinvointi ja kuntoutus.