Kahdeksannen ratkaisupajan teemana oli työn kysynnän vaihtelut

Huhtikuussa 5.4.2022 järjestetyssä ratkaisupajassa teemana oli työn kysynnän vaihtelut. Ratkaisupajassa otimme käsittelyyn mm. miten työntekijät ja työnantajat voivat paremmin varautua ja reagoida työn kysynnän kausivaihteluihin.

Projektityö voidaan kokea epävarmana. Keskusteluissa nousi esiin useaan otteeseen pystyisikö projektien välit hyödyntää mahdollisuutena?

Työttömyysjaksoihin vaikuttaminen

Laaja-alainen osaaminen on alalla kuin alalla valttikortti. Työttömyysjaksojen välissä toivottiin, että työntekijä pystyttäisiin yrityksessä uudelleen sijoittaa. Jos työntekijällä olisi monialainen osaaminen, tämä olisi helpommin toteutettavissa. Keskusteluissa painotettiin, että kausityöttömyyttä pystyisi vähentää aidolla työnkierrolla sekä kouluttamisella.

”Ratkaisuna on liikkuvuus. Jos jollain on tekijä, mutta ei töitä ja toisella on työ, mutta ei tekijää, saadaan työvoimaa lainattua”, nousi eräässä ryhmässä esiin.

Ehdotettiin myös, että työnantajat, TE-palvelut ja kuntakokeilut voisivat yhdessä oppilaitosten kanssa räätälöidä täsmäkoulutuksia hiljaisille kausille.

”Työskentelen itse SOTE-alalla asiantuntijana ja omavalmentajana ja osallistuin kyseiseen ratkaisupajaan sen vuoksi, että SOTE-ala painii syvässä työvoimapulassa nyt ja pitkälle tulevaisuuteen.  On palkitsevaa vaihtaa ajatuksia alojen välillä sekä ideoita, miten osaamista pystyisi kehittämään”, kertoo Riitta Ahlqvist, asiantuntija, omavalmentaja V-S TE-toimisto, Turun kuntakokeilu SoteHy ja opetusalojen toimialatiimi.

Keskusteluissa nousi esiin, että TE-toimistojen, liittojen, kassojen ja Kelan tiedot eivät keskustele keskenään. Viranomaisten päätöksiin toivottiin selkokielisyyttä. Epäkohtana koettiin myös, että viestit tulevat yhä paperikirjeenä. Nämä eivät välttämättä edes saavuta henkilöä. 

Tämän myötä toivottiin ”digiaikaan siirtymistä.” Tässä arkkitehtuuri suunniteltaisiin yhdessä toimijoiden ja käyttäjien kanssa.

”Työtön voi jo nyt opiskella todella monella tavalla kausivaihteluun liittyvän työttömyysjakson aikana. Lyhytkestoisissa (max. 6 kk) opinnoissa voi suorittaa esimerkiksi jonkin osatutkinnon vaikkapa talonrakentajan perustutkinnosta. Myös työvoimakoulutuksiin voi osallistua työttömyysaikana ja näiden tarjontaa voitaisiin kehittää työelämälähtöisesti täsmäkoulutuksina kausivaihteluajanjaksoille”, kertoo Ahlqvist.

Tiivis ja avoin vuoropuhelu

Koettiin, että tiiviimmällä ja avoimella vuoropuhelulla työkuormaa saa tasattua yrityksen sisällä.

”On tärkeää tunnistaa työntekijöiden ja työnantajien tarpeet ja saada ne kohtaamaan paremmin. Tämän jälkeen on helpompi katsoa, mistä puuttuu osaajia ja miten niitä saataisiin ja mikä olisi se asia, mitä osaaja tarvitsee”, kiteytti eräs keskustelijoista.

Jos työnantajat tarvitsisivat ”nousukautena” nopeasti kiireapua, he voisivat työllistää osatyökykyisiä sekä tarjota projekteja oppilaitoksille ja opiskelijoille. Koulujen kanssa yhteistyöllä voisi saada nopeasti ryhmän tekemään ja oppimaan samalla johonkin projektiin.

Eräs keskustelija ehdotti, että kehitetään työvoiman puutteen aikakaudelle sopivia liiketoimintamalleja ja innovaatioekosysteemejä. Painotettiin, että työkannan pitkäjänteinen suunnittelun täytyy olla oikeassa suhteessa yrityksen resursseihin. Työn tuottavuutta lisäisi oppisopimukset ja oman organisaation kehittäminen hiljaisempina ajankohtina.

Keskusteluissa toivottiin, että oppisopimuksen mahdollisuuksista ja nykyaikaisuudesta kerrottaisiin enemmän sekä sanoitettaisiin siihen liittyvä informaatio uudelleen. Myös julkisuuteen voisi tuoda enemmän onnistuneita oppisopimustarinoita. Tähän voisi olla ratkaisuna tietoiskukampanja.

Työhön liittyviä yleisiä epävarmuuksia pystyisi vähentämään, jos työntekijät ja opiskelijat pääsisivät tutustumaan muihin työpaikkoihin. Tämä voisi lisätä niin eri tehtävien kuin alankin houkuttelevuutta.

Ilmoittaudu mukaan 3.5.2022 klo 9-12 järjestettävään ratkaisupajaan, jonka teemana on kansainväliset opiskelijat ja työntekijät. 

Tutustu myös tarkemmin Työelämän metrokarttaan