Helmikuun ratkaisupajan kooste

Alla tiivistelmä kahdesta ratkaisuehdotuksesta aiheeseen liittyen.

1. Tasalaatuinen ja yhdenvertainen perehdytys kaikille

Usein ryhmäytymisessä ja yhteenkuuluvuuden tunteen aikaansaamisessa saattaa ilmetä haasteita, jos työntekijöillä on eri koulutus- ja pätevyyspohja tai tulevat eri taustoista ja kulttuureista tai vain työskentelevät eri työpisteillä eri aikaan.

Yrityksissä olisi tärkeää panostaa ryhmäytymiseen ja perehdyttämiseen sekä niiden merkitysten kasvattamiseen monimuotoisuus ja moniammatillisuus huomioon ottaen.

Jotta muutosta saataisiin aikaiseksi, tämä vaatisi yhteiset tutkinnon osat (YTO) koulutuksissa ja ePerusteet Kipa- ja raksa-aloilla. Avainasemassa olisi perehdytys toimialaan, työhön ja työyhteisöön sekä perehdyttäjien motivointi. Uusien ammattilaisten koulutus olisi myös kärkiteemana.

Ratkaisuehdotus vaatisi vahvaa yhteistyötä työelämän, oppilaitosten ja eri työllistämistahojen kanssa ja sen onnistumista voisi mitata erilaisen datan avulla. Näitä voisivat olla työntekijöiden tietoisuus, henkilöstökyselyt, vaihtuvuus, siirtyminen henkilöstöpalveluista käyttäjäyritykselle ja
työsuojeluvalvonnan tapausmäärä.

2. Digitaalinen työkalu työkyvyn itsearvioon

Koettiin, että työllistämisen, työllistymisen ja työkyvyn tuen moniammatillinen polku pitäisi olla sujuvampi.  Olisi suositeltavaa tehdä työkyvyn arviointi kokonaisvaltaisesti eikä vain terveys- ja sairausperusteisesti (esim. toimintaterapeutti/ fysioterapeutti). Jos työkykyä arvioidaan säännöllisesti, se on vaivattomampaa.

Työnantajat edellyttävät työntekijöitä pätevyyskortteja tehtävästä riippuen. Työnantajien pitäisi voida edellyttää työntekijöiltä työkyvyn arviointia ja ylläpitämistä. Tähän ratkaisuna ehdotettiin säännöllisesti työajalla käytettävää välinettä työkyvyn kokonaisvaltaiseen itsearviointiin.

Itsearvioinnissa hyvinvoinnin mittareita olisivat fyysinen- ja henkinen hyvinvointi, työn sujuvuus ja työn turvallisuus. Verkkopohjainen itsearviointiväline perustuisi omadataan. Työntekijä luvittaisi tietojen käyttämistä eri avuntarjoajille, kuten työterveyshuollolle, toimintaterapeutille ja työsuojeluun.

Tieto voisi mennä myös anonyymisti työnantajalle tai lähijohtajalle. Välineen kautta työntekijä voisi pyytää apua ja neuvoja työkyvyn moniammatillisesta polutuksesta ja myös hälyttää haastavista tilanteista. Välineeseen liittyisi prosessi, jossa voitaisiin käynnistää "verkostotapaamisia", jossa arvioitaisiin työkykyä ja työtehtävien uudelleen muotoilua työmaalla.

Hyvinvoinnin mittarin toimivuutta voisi seurata kuntoutuksen, eläköitymisen, sairauspoissaolojen määrien avulla.

Ilmoittaudu mukaan seuraavaan ratkaisupajaan, joka järjestetään 8.3.2022 klo 9-12. Teemana on osaamisen kehittäminen.

Tutustu myös tarkemmin Työelämän metrokarttaan.