Ensimmäisessä ratkaisutyöpajassa esiin nousseet ratkaisuehdotukset

Mietimme noin 75 ihmisen voimin, millaisilla tekijöillä kiinteistö- ja rakennusalan vetovoimaa voisi kehittää ja parantaa.

Mielikuvien kirkastaminen

Ura- ja koulutusmahdollisuuksien kirkastaminen oli keskeinen teema, joka nousi esiin peräti kuuden ryhmän keskusteluissa. Koska moni opiskelemaan aikova ei tiedä kiinteistö- ja rakennusalan urapoluista eikä työtehtävistä, olisi tärkeää tuoda esiin sen monipuoliset uramahdollisuudet. Haasteen koettiin olevan kytköksissä opinto-ohjauksen resursseihin sekä tarvittavan henkilökohtaisen ohjauksen puutteeseen.

Ratkaisuna nähtiin erilaisten työkalujen luominen sekä opastuksen antaminen opettajille ja opinto-ohjaajille KIRA-alalta löytyvistä tehtävistä ja niiden palkkaustasosta.               

Lisäksi erilaisilla tukikampanjoilla koettiin olevan tilausta. Näitä olisivat mm. uratarinoiden jakaminen, somevaikuttaja-yhteistyö ja koulutustilaisuudet.

CRM oppilaitosten ja yritysten yhteistyön johtamiseksi

Yhtenä ratkaisuna yritysten ja oppilaitosten yhteistyön helpottamiseksi nousi esiin hallintajärjestelmän pilotointi. Koettiin, että oppilaisten ja työnantajien yhteistyötä on vaikeaa johtaa ja edistää, jos tiedot eivät ole kootusti käytettävissä. Tämän vuoksi kaikkien etu olisi, jos oppilaitokset kokeilisivat CRM:n käyttöä työnantajien yhteistyön edistämisen tueksi.

Pilotointi voisi tapahtua aluksi 2-3 oppilaitoksessa, jolloin samaan aikaan henkilöstö sitoutetaan ja koulutetaan järjestelmän käyttäjiksi. Tämän lisäksi olisi tärkeää tehdä konkreettinen työelämän yhteistyösuunnitelma, jolloin yhteistyön mittaaminen ja tulosten seuranta helpottuisi.  

Hyvän johtamisen uudelleen määrittely

Ratkaisupajassa nousi esiin myös se, kuinka tärkeää olisi yritysten, liittojen ja järjestöjen kanssa uudistaa alaa sisältäpäin ja tehdään tietoiseksi, että rakennusala on nykyään tietotyötä ja ihmisten johtamista.

Tämä onnistuisi vain luomalla yhteinen näkemys hyvästä johtamisesta, esimiestyöstä ja kohtaamisesta sekä tuomalla esiin esikuvia ja hyviä johtamiskäytänteitä.

Aktiivisella yhteistyöllä on suuri merkitys alan ja käytänteiden eteenpäin viemisessä – yhdessä tekemistä ja vuoropuhelua eri toimijoiden välillä tarvitaan.

Työntekijöiden oma potentiaali ja kannusteet

Eräässä ryhmässä ehdotettiin, että ketterällä työpaikkakoulutuksella pystyttäisiin hyödyntämään työntekijöiden omaa potentiaalia työvoimapulan paikkaamiseksi. Työvoimapulaan vastattaisiin mahdollistamalla kouluttautumista työuran aikana ja madaltamalla kynnystä eri tehtäviin.                     

Yksi ehdotelma toi esiin mestari-kisälli -mallin, jota voisi hyödyntää työpaikoilla harjoittelijoiden sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja kouluttamisessa.

Työharjoittelu koettiin osittain puutteelliseksi, sillä usein työnohjaukselle ei varata resursseja, työharjoittelussa/kesätöissä on puutteellista ohjausta, eikä harjoittelija saa palkkaa.

Kannusteena mallissa työnantajille voisi olla verohuojennus, joka perustuisi onnistuneiden ohjattujen harjoittelujaksojen määrään. Myös palkkatuki myönnettäisiin työharjoittelijoille.

Lisäksi ehdotettiin myös ohjaajalle omaa ns. porkkanaa, sillä tämä sitouttaisi häntä omien töiden lisäksi ohjaamaan opiskelijaa. Porkkana voisi olla huomioitu työnverotuksessa.           

Ilmoittaudu jo nyt seuraavaan ratkaisutyöpajaan, joka järjestetään 5.10. klo 9-12. Aiheena on Opetuksen sisältö ja työelämän tarpeet.