Kolmas ratkaisupaja toi esiin KIRA-alan opintojen kulkua ja ohjausta

Ratkaisupaja toi esiin alateemoja, joita olivat mm. opinto-ohjauksen järjestäminen, yksilöllinen ohjaus, opintopolut, motivointi ja haasteet.

Opinto-ohjaus ja yhteinen aika

Yhtenä alateemana ratkaisupajassa oli opettajien ohjausosaamisen lisääminen. Koettiin, että opettajan ohjausosaaminen lisääntyy, jos resurssit saadaan kiinnitettyä oikeisiin asioihin. Esiin nousi järjestelmien yhteensopivuus – eri järjestelmien tulisi vahvemmin keskustella toistensa kanssa.

Keskusteluissa ehdotettiin, että opettajille olisi tärkeää tarjota työpari, jolta voisi oppia suuntaan ja toiseen. Toivottiin lisäksi enemmän aikaa yritysten kanssa sekä sähköistä verkkopalvelua, jossa eri tahot voivat kohdata ja vaihtaa tietoa.

Avainasioiksi nousivat moniammattillinen yhteistyö, opiskelijan rinnalla kulkeminen ja aidot ohjaustilanteet. Tärkeää olisi laatia opinnoista ja työelämässä oppimisesta konkreettiset opiskelijan kehittymistä tukevat suunnitelmat.

Eräässä ryhmässä mietittiin, miten tarjotaan yksilöllistä tukea jokaiselle opiskelijalle. Hyvällä ohjauspolulla tiedetään, mihin opiskelija haluaa jatkaa valmistumisen jälkeen. Hänen valintoja opinnoissa tuetaan tähän suuntaan, ja hänet osataan ohjata oikeiden ihmisten luo, josta hän saa oikeaa palvelua. Olisi tärkeää myös suhteuttaa ohjauksen tarve – osa kaipaa ohjausta ja tukea vähemmän, osa enemmän.

Usein riittävä aikaresurssi koetaan haasteeksi. Koettiin, että yksi vaihtoehto olisi luoda materiaalipankki ja tukipaketteja, joiden avulla aikaa jäisi enemmän ohjaukseen liittyviin asioihin.

Monipuoliset uramahdollisuudet

Miten tuoda esiin eri opintopolkuja ja millaisiin töihin ne johtavat? Keskusteluissa täsmennettiin, että ei ole yhtä polkua, vaan useita erilaisia. Koettiin, että monipuolisten uratarinoiden avulla olisi helpompi auttaa ymmärtämään työmahdollisuudet. Tärkeänä koettiin myös osaamisen esiin nostaminen, ei niinkään tutkinnon. Opiskelijoille pitäisi asettaa tavoitteeksi työllistyminen. Eräässä ryhmässä konkreettiseksi ratkaisuksi tarjottiin keppi-porkkana -periaatetta. Koko tutkinnon suorittanut opiskelija saisi 400 euron stipendin. 

”Ryhmämme käsitteli opintopolkuja ja tulevaisuutta. Nostimme tärkeäksi asiaksi tietoisuuden lisäämisen ja oman ”elämänpolun” löytämisen. Innovaatiomme oli ”Tulevaisuuden urasalkkuni”. KIRA-alalla olisi hyvä tuottaa materiaalia, jossa kerrotaan erilaisista uramahdollisuuksista tarinoiden kautta. Myös merkityksellisyyden sanomaa on hyvä nostaa esiin. Nykypäivän nuori haluaa kokea elämänsä ja uransa merkitykselliseksi ja tärkeäksi”, kertoo Helena Myllymäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Uratarinoiden lisäksi pitäisi pystyä luomaan tutustumismahdollisuuksia työelämään ja eri ammatteihin. Alumni- ja mentoritoiminnan avulla sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä lisäämällä opiskelijat tietäisivät, mitä yritykset odottavat. Ehdotettiin, että yritykset kävisivät "messumaisesti" pitämässä opetusta kouluissa. Näin opiskelijat pääsisivät esimerkiksi kokeilemaan erilaisia erikoisvälineitä tai kokeilemaan erilaisia materiaaleja.

Myllymäen mukaan oikeanlaisella informaatiolla ja joustavilla toimintatavoilla opiskelijoiden ja uraa vielä miettivien on mahdollista päästä tutustumaan ja innostumaan alasta. 

”Yhteistyö eri tahojen suuntaan on ensiarvoisen tärkeää uraohjaus- ja vetovoimatyötä tehtäessä. On tärkeää luoda toimivia ja ennen kaikkea pysyviä toimintamalleja uraohjauksen tueksi. Tähän tarvitaan tietenkin resursseja. Opettajien ja työelämän yhteistyölle ja tiedon välittymiselle pitää olla aikaa. Materiaalien, tarinoiden ja eri toimenpiteiden luomiselle pitää olla aikaa ja rahaa ja niitä pitää kehittää ja päivittää jatkuvasti. Liian usein yhteistyö jää hankkeiden tai yksittäisten kokeilujen varaan tai yhden ihmisen harteille liian pienellä resurssilla. Toimenpidesuunnittelu, tehtävät ja vastuunjako pitää saada kuntoon ja pysyväksi toiminnaksi”, kertoo Myllymäki.

Keskusteluissa nousi esiin myös tulevaisuuden metatietojen tietoinen ja aktiivinen kehittäminen. Esimerkiksi paineensietokyky on tärkeä työelämäntaito.

Opiskelu- ja urasuunnittelu

Yksi ratkaisupajan osa-alue käsitteli urasuunnittelua. Miten luodaan osaamismerkit, jolla paremmin tunnistetaan osaamista ja motivoidaan osaajia? Keskusteluissa nousi esiin, että CV:tä olisi hyvä päivittää jatkuvasti sekä lisäkursseilla olisi hyvä tukea osaamista. Konkreettinen ehdotus eräässä ryhmässä oli, että opiskelijaryhmä tekisi uudelle taloyhtiölle opinnäytteenä piha/jätekatoksen. Eri linjat hoitavat eri työvaiheita. Projektin ja konkreettisen tekemisen kautta opiskelijoiden työelämätuntemus kehittyisi.

”Meidän ryhmä keskusteli mm. opinto-ohjauksen tärkeydestä, mielenterveyspalveluiden piiriin pääsemisen helpottamisesta, vertaistuesta sekä erilaisten kannustavien mentoreiden ja esikuvien merkityksestä. Keskustelimme myös siitä, että tarvitaan lisää foorumeita yritysten ja oppilaitosten kesken, jossa nämä haasteet ja niihin kehitettävät ratkaisut saadaan yhdessä jalostettua palvelemaan paremmin tutkintonsa keskeyttäneiden uraa ja tulevaisuutta”, sanoo Anna-Stina Tähkävuori Metropoliasta.

”Koimme ryhmässämme, että voisimme lähteä ratkomaan ongelmia ja haasteita monestakin näkökulmasta. Kun tutkimme tilastoja, huomasimme, että moni KIRA-alan opiskelija jättää opiskelut kesken (ao-opiskelijoista 12%) ja siirtyy työelämään. Kuinka motivoida heitä jatkamaan opintoja?” sanoo Sirpa Talka Rekrytointi.com:sta.

Keskusteluissa korostettiin, että ammattitutkinto ja lisätutkinnot tekevät työntekijästä muutosjoustavan ja siksi yritykselle kullanarvoisen. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhä monialaisempaa osaamista. Ryhmässä nousikin yhdeksi konkreettiseksi ehdotukseksi koulutussopimus/oppisopimus/täydennyskoulutustalkoot tai sosiaalisessa mediassa yrityksille suunnattu #oppisopimushaaste.

”Pohdimme erilaisia ratkaisuja, kuinka heitä voisi kannustaa jatkamaan tutkintonsa loppuun ja tässä nousi esille työnantajan merkittävä vastuu. Ammattioppilaitoksilla ja -korkeakouluilla on paljon alan yrityksiä työelämäyhteistyökumppaneina ja yritykset voivat sopia yhdessä oppilaitosten kanssa erilaisista oppimis- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista sekä mahdollisesti kesken jääneen tutkinnon loppuun suorittamisesta”, kertoo Tähkävuori.

Entä miten tuetaan opiskelijaa, jolla on toisella elämänosa-alueella haasteita? Ratkaisuna koettiin aktiivinen alumnitoiminta, jolloin henkiselläkin puolella voisi saada vertaistukea helpommin. Alussa olisi hyvä, jos alumnit kertoisivat omista ongelmistaan opintojensa ajalta ja tekisivät näkyväksi, mihin aiemmat opiskelijat ko. koulutuslinjasta sijoittuneet. Olisi tärkeää nostaa esiin alan ammattiylpeyttä. Tämän avulla "me -henki" tulisi myös enemmän esiin.

Ratkaisupajojen tavoitteena konkreettiset ratkaisut

Moni KIRA-alan toimija on kokenut ratkaisupajojen keskusteluiden jälkeen, että tunnistaa samat haasteet sekä kipukohdat. Kukaan ei pysty ratkomaan näitä ongelmia ja asioita yksin. 

”Meidän ryhmässämme oli edustajia monelta taholta, mikä rikastutti keskustelua. Puhuimme yhteistä kieltä ja tunnistimme samoja haasteita. Alan yhteinen kehittäminen konkreettisella tasolla onnistuu varmasti, kun sille annetaan mahdollisuuksia, aikaa ja rahaakin. Yhdessä tehden asiat menevät eteenpäin tehokkaasti”, sanoo Myllymäki.

Myllymäki kokee myös, että on tärkeää, että osallistujia ratkaisupajoihin tulee monilta eri tahoilta, sillä silloin pystytään kuulemaan ja ymmärtämään asioita laajasti ja syvästi eri näkökulmista.

”Itse olen oppinut todella paljon näiden työpajojen ansiosta. Eri toimijat ymmärtävät mielestäni toisiaan erittäin hyvin ja keskustelu on ollut todella laadukasta ja kehittävää”, päättää Myllymäki.

Ilmoittaudu mukaan seuraavaan ratkaisupajaan, joka järjestetään 8.12.2021 klo 9-12. Teemana on oppisopimus, koulutussopimus ja työharjoittelu.