Vetovoimaa KIRA-alalle - rekrytointi murroksessa

Vastuu Group järjesti 17.5.2022 yhteistyössä KIRAHubin kanssa Vetovoimaa KIRA-alalle -tapahtuman. KIRAHub on rakennetun ympäristön kestävä innovaatioekosysteemi.

Tilaisuuden tavoitteena oli piirtää tilannekuva siitä, miten digitalisaatio muuttaa kiinteistöpalvelu- ja rakennusalan brändimielikuvaa ja rekrytoinnin tapoja, luoda näköala kotimaisiin mahdollisuuksiin ja niiden skaalaamiseen sekä viedä aloitteet osaksi KIRA-alan ajankohtaisia hankkeita.

Tapahtumassa nostittiin esiin ajankohtaisia kysymyksiä, kuten:

• Mistä saamme alan kestävää digitalisoitumista tukevat huippuosaajat?
• Mitkä ovat mahdolliset esteet alan vetovoimaisuudelle?
• Mitä työkaluja ja ratkaisuja uuden ajan rekrytoinnin tukena meillä on?
• Miten työn vetovoimaisuutta kehitetään jo KIRA-alalla?
• Miten työn merkityksellisyys näkyy alallamme?
• Mitä meidän tulisi yhdessä tehdä alan vetovoimaisuudelle?

“Muuttunut työmarkkinatilanne edellyttää työnantajilta rohkeutta ja hankaluuden sietoa”

Työpsykologi ja rekrytointikouluttaja Juho Toivola kertoi rekrytoinnin arjesta eri organisaatioissa. Tällä hetkellä rekrytointi on työläämpää, sillä työvoiman saatavuus on heikkoa ja osaavista sekä motivoituvista tekijöistä on suuri pula.

”Tilanne edellyttää vaivannäköä. Rekrytointi vie aikaisempaa kauemmin aikaa ja siihen pitää budjetoida enemmän rahaa”, sanoo Toivola.  

Toivolan mukaan tilanne vaatii rohkeutta, suorapuheisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä nähdä monipuolisesti eri vaihtoehtoja.

”Jos tilanne ei ratkea, täytyy rohkeasti miettiä, miten työtehtävää pitäisi muuttua tai millaista työllistymisen mallia pitäisi käyttää, jotta työtehtävään saataisiin tekijä”, päättää Toivola. 

 “Meillä kaikki rekrytoi”

Perustavan henkilöstöpäällikön Veikko Nissilän mukaan KIRA-alan vetovoiman lisäämisen taustalla tärkein asia on hyvä työkulttuuri, johon hänen mukaan kuuluvat avoin ilmapiiri, tiimihenki, ihmisten näkeminen kokonaisuutena, sopivasti haastetta, kannustava meininki, toisten huomioiminen, joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa. Rekrytointiprosessiin otetaan Perustuvalla koko organisaatio mukaan.

Nissilä on ylpeä Perustavan arvoista: ihmisläheisyys, ahkeruus ja tinkimätön laatu. Tärkeää on, etteivät arvot jää vain sanahelinäksi, vaan Perustavalla on aito intohimo luoda rakennusalan hyvä ja turvallinen työpaikka sekä rakentaa vahvaa työkykyä.

”Kerromme esimerkiksi videoiden muodossa arjestamme rehellisesti ja avoimesti. Uskomme, että työ on kiinni motivaatiosta ja innolla tekemisestä. Olemme fiiliskyselyssämme pyrkineet selvittämään, mikä tekee hyvän työpaikan, ja esiin ovat nousseet työn vapaus sekä se, että työyhteisössä voi olla oma itsensä”, kertoo Nissilä.

Rekrytoinnin tilannekatsaus 

Bolt.Worksin henkilöstöjohtaja Desiree Saarikivi nosti esiin aiheena osatyökykyisyyden ja miten heitä voisi työllistää.

”Mielenterveyssairaudet ovat suurin syy siihen, että ihminen menettää työkyvyn. Tuki- ja sisäelinsairauksien ennaltaehkäisyssä olemme kehittyneet, mutta mielenterveyssairauksien ennaltaehkäisyssä ja niissä tukemisessa olemme vielä jälkijunassa. Olisi tärkeä miettiä, miten heitä saisi takaisin työelämään, edes osatyökykyisenä”, sanoo Saarikivi.

Työkyky on monen tekijän summa. Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa.

”Työkyvyn osatekijöitä ovat terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot. Terveys ja ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat työkyvyn perusta”, kertoo Saarikivi.

Rekrytointiala saattaa olla välillä hektistä ja tarpeet tulevat välillä nopeastikin yritysten puolelta.

”On äärimmäisen tärkeää, että ymmärrämme, millaiseen kohteeseen olemme työntekijää lähettämässä. Täytyy pystyä varmistamaan, että kaikki menee hyvin sekä rakentaa hyvä viestintäkanava niin työntekijän kuin asiakkaan kanssa”, sanoo Saarikivi.

Uudenmaan TE-palveluiden Teemu Korhonen kävi läpi puheenvuorossaan yrittäjien ja työnhakijoiden tyytyväisyyttä heidän palveluihin. Korhonen kertoi myös esimerkkejä mm. miten yritykset voivat räätälöidä oman hakemuksen tai pitää TE-live -esityksen kehittääkseen työnantajakuvaa.

Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön myötä oppilas pääsee tutustumaan alaan, työharjoittelumahdollisuudet paranevat sekä kumppanuudella pystytään jakamaan osaamista alan sisällä. Hyrian kampuskoordinaattori Heidi Heikkinen kävi alustuksessaan läpi, miten yritys -oppilaitosyhteistyö voi olla rekrytoinnin tukena.

”Yritysyhteistyö edistää opiskelijoiden ymmärrystä työelämästä ja sen vaatimuksista. Yhteistyöllä voidaan parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta ja vaikuttavuutta, ajantasaisuutta sekä laatua”, kertoo Heikkinen.

Heikkisen mukaan: ”Hyvä tyyppi palkataan, mutta paras tyyppi kasvatetaan.” Tämän myötä hän rohkaisee yrityksiä ottamaan opiskelijan yrityksen imuun jo opintojen alkuvaiheessa.

Anna-Stina Tähkävuori kertoi omassa alustuksessaan Metropolian työelämäyhteistyömallista. Yhteistyön tavoitteena on syventää ja monipuolistaa yhteistyötä yrityksen ja Metropolian välillä sekä tehdä toiminnasta tavoitteellista, helppoa ja systemaattista.

”Metropolian vahvuutena on monialaisuus. Kun yhteistyötä tehdään tavoitteellisesti, keskustellaan yrityksen tarpeista ja halusta tulla mukaan korkeakouluyhteisöön. Systemaattisuus on esimerkiksi sitä, että yhteistyölle tehdään vuosikello. Tekeminen suunnitellaan ja aikataulutetaan kokonaisuutena”, sanoo Tähkävuori.

Havaintoja KIRA-alan kohtaantoon liittyvistä ilmiöistä 

Digitaalinen työllistyminen -hanke käynnistettiin kesäkuussa 2018 yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön, Rakennusteollisuuden, Rakennusliiton ja Vastuu Group:n kanssa.

Osana hanketta Vastuu Group järjesti syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana 10 ratkaisupajaa. Työelämän metrokartta visualisoi kiinteistöpalvelu- ja rakennusalan kohtaanto-ongelmiin liittyviä tekijöitä ja ilmiöitä sekä niiden vaikutuksia laajemmin koko yhteiskuntaan. Syksyn 2022 tulevissa työpajoissa ratkaisuaihioita viedään yhdessä pidemmälle.

”Näiden ratkaisuaihoiden pohjalta on muodostettu viisi teemaa, joihin liittyy useita kehityskelpoisia ratkaisujen eväitä. Syksyn 2022 tulevissa työpajoissa ratkaisuaihioita viedään yhdessä pidemmälle”, kertoo Peter Tattersall Hahmota Oy:stä.

Paneelikeskustelu

Panelisteina tapahtumassa oli Elinkeinoelämän keskusliiton Mirja Hannula, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n Saana Siekkinen, Rakennusteollisuuden Antti Aaltonen ja Lehto Groupin Kaarle Törrönen. Panelistit miettivät mm. millaisia osaajia KIRA-ala erityisesti kaipaa nyt ja tulevaisuudessa ja miten saisimme laajennettua viestiä alan houkuttelevuudesta ja mahdollisuuksista myös muille toimialoille?

”Alan työllistymisen kannalta vetovoima, pitovoima, rohkeus ja reagointikyky ovat avainasemassa. Tärkeässä roolissa ovat myös yrityksissä tiimiytyminen ja työyhteisökulttuuri ”, sanoo Aaltonen.

Esiin nousi myös, millaisia konkreettisia toimenpiteitä kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi pitäisi tulevaisuudessa tehdä.  

”Meidän pitäisi selvittää vielä tarkemmin, miksi ammattiin opiskelijat eivät valmistu tai työllisty. Olisi tärkeää tukea jo opiskeluiden aikana reittejä yritysten suuntaan. Liian suuri joukko nuoria aikuisia jää työkyvyttömyyseläkkeelle ilman, että ovat koskaan olleet töissä. Mitä varhemmin syihin pääsisi kiinni, sitä helpompi olisi luoda heille polku”, kertoo Hannula.

”Integroitumisessa työelämään tärkeintä on perehdytys. Tämä taas motivoi jatkon kannalta todella paljon”, lisää Aaltonen.