Kooste tammikuun ratkaisupajasta

1. Tiedot ja datat hyötykäyttöön

Datan ja tiedon kerääminen koetaan usein työlääksi ja vaatii manuaalista työtä. Data mahdollistaisi analytiikan ja ymmärryksen asiakkaiden haasteista ja palvelutarpeista.

Jotta dataa saataisiin hyötykäyttöön, asiakastietojen ja -tarpeiden koontiin ja analysointiin täytyisi sitoutua. Tämän lisäksi vaadittaisiin enemmän yhteistyötä ja vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.

Ratkaisun pystyisi jalkauttamaan valitsemalla ensin alue, jonka toimijoita lähdettäisiin kokoamaan yhteen ja fasilitoimaan yhteistyötä. Tämä vaatisi vahvan sitoutumisen alueen toimijoilta.

Asiakaspolkujen ymmärtämisellä ja toimijoiden välisellä tiedonkululla voitaisiin seurata hankkeen etenemistä.

2. Osaajaprofiili ja tiedon hyödyntäminen

Miten osaamisprofiilia pystyisi hyödyntämään työnhaussa niin, että tietojen kirjaamista ei tarvitsisi aloittaa aina uudelleen? Moni tarvitsee myös osaamisen sanoittamiseen ja tunnistamiseen apua. Vuoropuhelu ja yhteistyö työnantajien, opettajien, palveluiden ja visualisointiosaajien välillä olisi myös tärkeää.

Pätevä profiili oikeilla ajantasaisilla tiedoilla palvelee myös työnantajaa – heille on helpompaa löytää oikea henkilö oikeilla pätevyyksillä.

Ratkaisuna voisi olla koko elämän mittainen henkilökohtainen osaamisprofiili, johon voisi luoda osaamisvaraston henkilön pätevyyksistä ja osaamisesta. Tieto voisi olla linkitettynä pankkitunnuksiin. Osaajaprofiilin voisi lähettää samanlaisena moneen eri paikkaan. Käyttöön voisi ottaa toimialakohtaisia yhteisesti käytettyjä osaamisluokituksia tai sanastoja.

Yksi ryhmä keskusteli ”URA-sormuksesta”, joka olisi henkilökohtainen oma dataan perustuva uraprofiili, jota päivitettäisiin eri koulutustasoilla ja tiedoilla uran nivelvaiheissa. Profiilissa olisi oleelliset tiedot liittyen työuraan sekä esimerkiksi kehittyminen ja vahvuudet. Tiedonhallinta olisi henkilöllä itsellään. 

3. Työelämätietouden kehittäminen ja yhteistyön lisääminen

Yhteistyön ja -verkostojen kehittämisellä saisi osaavaa työvoimaa yrityksiin. Luonteva ja turvallinen väylä työelämään siirtymiseen voidaan saada työpaikalla tapahtuvan oppimisen kautta. Tämän vuoksi aktiivinen yhteistyö työelämän ja oppilaitoksen välillä on tärkeää. Ratkaisua voisi toteuttaa kokoamalla yhteiselle alustalle tärkeimmät yhteydenpitotiedot.

Yksi ryhmistä keskusteli myös, miten työelämätietoutta saisi lisättyä TE-koulutusneuvojille, OPOille ja työllisyyspalveluille. Tietoa on paljon, mutta se on kovin pirstaleista. Esiin nousi, miten tärkeää olisi ajantasaisen työelämätietouden tarjoaminen alan toimijoille sekä yhteistyön lisääminen esimerkiksi Rakennusteollisuuden, Rakennusliiton, TE-palveluiden, työllisyyspalveluiden ja oppilaitosten välillä.

Tiedon kulkua voisi lisätä tiedonkoontisivuilla. Kumppaneiksi tarvittaisiin käytännössä kaikkia toimijoita: rahoittajasta loppukäyttäjään sekä ELY, työllisyyspalvelut, oppilaitokset, liitot, muut etujärjestöt ja työnhakijat.  

4. Vapaampi liikkuvuus työelämän ja oppilaitoksen välillä

Yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä koettiin tärkeäksi, sillä opettajilla on välillä heikko työelämäntuntemus. Työelämän edustajille tulisi luoda joustavia ja sujuvia polkuja kouluttautua ammatillisiksi opettajiksi tai ohjaajiksi. Oppilaitosten ja työelämän raja-aitoja kuuluisi hälventää ja samalla tiivistää dialogia työelämän kanssa.

Tärkeää olisi opettajien työtuntien joustavuus ja yritysten henkilöstön sparraaminen pedagogisiin opintoihin. Yksi vaihtoehto voisi olla valikoitujen oppilaiden ja työttömien kannustaminen opettajiksi jo kouluvaiheessa. Kouluihin pitäisi saada tavoitteellinen johtaminen työelämäyhteistyössä, ja se voisi olla yhtenä palkanmaksun perusteena. Malli sopisi hyvin osaksi yrityksen ikäjohtamisen ohjelmaa, jossa kokenut työntekijä pääsisi jakamaan osaamistaan nuoremmille.

Ratkaisuehdotusta voisi lähteä viemään käytäntöön esimerkiksi aluksi kahdessa oppilaitoksessa. Kokeilujakso voisi olla kahden vuoden pituinen.  

Yrityksien olisi saatava rahallinen korvaus mentoritoimintaan tai valmennukseen. Korvaus voisi olla myös verohuojennus. Hanketta pystyisi arvioida työllistymisen, oppimistulosten, palautteen ja työllistyneiden määrän perusteella.

Ilmoittaudu mukaan seuraavaan ratkaisupajaan, joka järjestetään 8.2.2022 klo 9-12. Teemana on työhyvinvointi ja kuntoutus.

Tutustu myös tarkemmin Työelämän metrokarttaan.