Huhtikuun ratkaisupaja ottaa käsittelyyn työn kysynnän vaihtelut

5.4.2022 järjestettävän ratkaisupajan teemana on työn kysynnän vaihtelut. KIRA-alalle on ominaista lyhyet työttömyysjaksot, jotka johtuvat suhdanne, kausi- ja säävaihteluista.

Otamme käsittelyyn huhtikuun ratkaisupajassa mm.

• Miten työntekijät ja työnantajat voivat varautua ja reagoida työn kysynnän kausivaihteluihin?
• Millä keinoilla voidaan pitää työttömyysjaksot mahdollisimman lyhyenä?
• “Nousukausina” työnantajien pitää nopeasti rekrytoida lisää työntekijöitä. Miten tätä prosessia voitaisiin tehdä helpommaksi ja sujuvammaksi?
• Miten työkuormaa voitaisiin tehokkaammin tasata yrityksen sisällä?

Työn kysynnän kausivaihtelut

Kausityöttömyys johtuu työvoiman kysynnän vaihtelusta vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi rakennusalalla kysyntä on kesällä suurempaa kuin talvella. Onko kuitenkin keinoja, joilla niin työnantaja kuin työntekijäkin voisivat varautua vaihteluun.

”Yritysten kannattaa varautua kausivaihteluihin sopimalla esimerkiksi työaikajärjestelyjä niiden työntekijöiden kanssa, joilla on mahdollista tehdä erimittaisia työpäiviä. Ruuhka-aikoina voidaan tehdä hieman pidempää työpäivää ja hiljaisempana aikana lyhyempää. Myös työehtosopimuksissa sovittujen vapaiden, kuten esimerkiksi työajanlyhennysvapaiden ja vuosilomien ajankohdista on mahdollista sopia ainakin osittain kovimpien työruuhkien ulkopuolelle”, sanoo Markus Ainasoja, Rakennusliiton henkilöstöpäällikkö ja koulutus- ja urapalveluiden tiimivetäjä.

Ainasojan mukaan avainasemassa ovat avoin ja säännöllinen vuoropuhelu työnantajan ja työntekijöiden välillä. Jos vuoropuhelu on hedelmällistä, asioista on helpompi myös sopia paikallisesti.

Vuokratyövoiman hyödyntäminen

Monella alalla lisätyövoimaa pitää saada nopeasti ja uutta työvoimaa tarvitsevat kaiken kokoiset yritykset.  Iso osa rakennusalan työpaikoista menee, etenkin pääkaupunkiseudulla, henkilöstövuokrausyritysten kautta. Moni on työllistynyt myöhemmin asiakasyritykseen, kun on ensin päässyt näyttämään osaamisensa vuokrausyrityksen kautta. Etenkin opiskelijoille ja vastavalmistuneille vuokratyö on hyvä keino kerryttää alan työkokemusta.

”Digitaaliset ratkaisut tekoälyineen tulevat valtaamaan tulevaisuudessa rekrytoinnin. Tämän rinnalla henkilökohtainen asiakaspalvelu tulee toki säilyttää. Läheskään kaikilla yrityksillä ei ole osaamista ja aikaa panostaa rekrytointiin. Rekrytointitarpeeseen kannattaakin hankkia luotettava yhteistyökumppani – oli se sitten perinteinen tai digitaalinen. Parhaassa tapauksessa tällöin yhdellä yhteydenotolla voi löytää juuri oikean työntekijän sen hetkiseen tarpeeseen”, sanoo Ainasoja.

Jatkuvan oppimisen polku

Rakennusalan osaamistasoa pidetään yllä jatkuvan oppimisen avulla. Sähköinen työnvälitys ja koulutuksen ekosysteemi tulevat lisäämään kouluttautumista työuran aikana.

”Työttömyyskausia varten kannattaa miettiä, voiko yritys tarjota lomautusten sijasta työntekijöille esim. lisäkoulutusta yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Tällaisiin koulutuksiin on saatavissa edelleen yhteiskunnan tukea. Erilaiset lupa- ja pätevyyskorttien uusiminen kannattaa ajoittaa myös ennen lomautusten alkamista. Ikääntyneet työntekijät haluaisivat tehdä usein lyhennettyä työaikaa ja samalla jatkaa työuraa loppupäästä. Varsinkin hiljaisina kausina tätä mahdollisuutta tulisi hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän lomautusten sijaan”,ehdottaa Ainasoja.

Työelämän muutos haastaa työmarkkinat. Osapuolilta vaaditaan ennakoivaa ajattelua, kehittymistä ja ajan tarpeisiin vastaamista.

”Koulutus on avainasemassa. Liian usein näkee yrityksiä, joiden työntekijöiden osaaminen on liian suppeaa. Silloin työt kasaantuvat liikaa osalle työntekijöistä esimerkiksi lomien ja sairastumisten takia, kun yrityksen sisältä ei löydy korvaajaa”, kertoo Ainasoja.

Ilmoittaudu mukaan 5.4.2022 klo 9-12 järjestettävään ratkaisupajaan, jonka teemana on työn kysynnän vaihtelut.

Tutustu myös tarkemmin Työelämän metrokarttaan