31.5.2022 järjestetyssä ratkaisupajassa teemana oli omadata – henkilön oman tiedon hyödyntäminen opinto- ja työelämäpoluilla. Pyrimme nostamaan esiin, miten omadata valjastetaan rakennus- ja kiinteistöpalvelualan kohtaanto-ongelmiin.
Omadata tarkoittaa henkilötietojen hyödyntämistä resurssina, jota yksilö voi hallita ja luvittaa käytettäväksi erilaisten toimijoiden palveluissa. Ratkaisupajassa otimme käsittelyyn, miten omadatan avulla voitaisiin tehostaa ja sujuvoittaa mm. opiskelupaikan hakemista, työnhakua ja työkyvyn mittaamista.
Omadatan avulla henkilötietojen hallinnan ja käsittelyn lähestymistapa on aikaisemmasta organisaatiokeskeisestä järjestelmästä kohti ihmiskeskeisempää järjestelmää.
Omadata ja yksilöllisempi opinto-ohjaus saattaisi tulevaisuudessa olla isompi apu opintojen varrella, sillä jos opinto-ohjaaja tietäisi enemmän opiskelijan taustoista, hän voisi ehkä paremmin tarjota ja ehdottaa opiskelijaa kiinnostavia opintoaiheita.
Keskusteluissa nousi esiin, että opiskelijoilla pitäisi olla mahdollisuus saada tekoälyn avulla suosituksia sopivista koulutuksista – koettiin, että varsinkin erityisesti ei-tutkintoon johtavia on vaikea löytää keskitetysti.
Ihanne tilanne olisi, että omadatan avulla saisi kokonaiskuvan ihmisen ammatillisesta polusta: mistä on tullut ja mihin hän haluaa jatkossa.
Koettiin, että omadatan kohdalla näkyväksi tekeminen on avainasemassa.
”Kun omadatan avulla tietoa kerätään opiskelijasta, se voi jo itsessään auttaa häntä tulevaisuudessa oman osaamisen sanoittamisessa”, painotettiin keskusteluissa.
Oman osaamisen sanoittamiseen toivottiin myös ns. sanoitustyökaluja, jotka helpottaisivat työnhakua. Lisäksi esiin nousi voisiko googlen paikkatietoja tai Facebookia hyödyntää työllistymisessä – nykyäänkin ne ovat jo muistuttamassa menneistä tapahtumista. Näissä toki haasteena on se, miten isoimmilta toimijoilta saisi dataa käyttöön sekä lainsäädännölliset aspektit.
”Ryhmämme keskusteli paljon työnhaun vaikeudesta, eli työnhakijan on nykytilanteessa täydennettävä tietojaan töitä hakiessaan aina uudelleen ja uudelleen, mikä on tosi työlästä. Ryhmämme oli yhtä mieltä siitä, että on hyvä asia, että marraskuussa 2022 julkaistava Luotettava työntekijä -palvelua kehitetään erityisesti tämän ratkaisemiseksi. Toinen teema, josta puhuimme paljon, liittyy ihmisen osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen ja toisaalta sen myötä siihen, millä tavalla hän voisi kehittää omaa osaamistaan. Yksi ajatusaihiomme oli, voisiko Luotettava työntekijä -palvelu kehittyä sellaiseen suuntaan, jossa palvelun käyttäjälle tarjottaisi työpajan alussa esiteltyä tekoälyä hyödyntäen myös hänelle sopivia osaamisen kehittämisen suuntia ja koulutus- ja kurssivaihtoehtoja”, sanoo YTK-Yhdistyksen työelämäpalveluiden kehityspäällikkö Mirva Puranen.
Opiskelija ei tiedä, mitä harjoittelupaikkoja tarjolla eikä nuori aina hahmota, mitä kaikkea työtä hänen osaamisprofiilillaan on mahdollista tehdä ja mitä nimikkeet pitävät sisällään.
Organisaatioiden näkökulmasta työnantajalla taas on haasteita löytää harjoittelupaikkaan sopivia osaajia, jotka tekisivät tuottavaa työtä. Koetaan, että yritysjohto ei osaa ajatella luovasti sen suhteen, mihin kaikkeen työhön hakija on sopiva suoraan tai yritysvalmennuksen kautta.
Omadatan avulla tiedot päivittyisivät järjestelmiin automaattisesti ja olisivat varmennettuja. Keskusteluissa nousivat esiin: Mitä osaat ja miksi haet tätä paikkaa? Näihin kysymyksiin saisi täsmäpätevyydet suoraan henkilön profiilista. Omadatan avulla myös oman motivaation kertominen voisi helpottua.
”Keskustelimme mitä dataa ja tietoja työnantajat ja kouluttajat tarvitsevat päivittäisessä käytössä sekä mikä työnhakuprosessia helpottaisi. Totesimme, että on paljon tietoa useissa eri lähteissä, joka ei ole helposti saatavilla. Lisäksi on myös sellaista osaamistietoa, joka ei ole ollenkaan käytettävissä. Näitä voivat olla esim. kokemus- ja harrastetiedot. Tähän voisi olla työnhaun kannalta ratkaisuna kattava rekisteri, josta löytyisi mahdollisimman paljon tietoa kaikki tiedot. Esimerkiksi moniorganisaatio tarjoaa tieto- ja taitokursseja, joista todistuksia täytyy erikseen pyytää. Jos organisaatiot veisivät kaiken tiedon yhteiseen rekisteriin, rekisteritietoa voisi laajemmin hyödyntää. Tämä helpottaisi prosesseja ja lisäisi asiakastyytyväisyyttä, kun tiedot olisivat jo työnantajalla valmiiksi tiedossa”, kertoo Digi- ja väestötietoviraston digiratkaisujen erityisasiantuntija Sanna Suomalainen-Ajanko.
Vaikka koettiin, että pelkällä datalla tuskin saa paikkaa (esimerkiksi vertaa videoesittäytyminen: aktiivisuus, reippaus ja sopivuus), omadata helpottaa niin työnhakijaa kuin työnantajaakin. Työnhakijan ei tarvitse kirjoittaa omaa osaamistaan uudelleen ja uudelleen ja rekrytoijien aikaa säästyy, kun tiedot ovat ajan tasalla.
"Erilaisia järjestelmiä ja palveluita, joihin omat tiedot pitäisi viedä, on todella paljon, ja niiden viidakko on loputon. Luotettava työntekijä -tyyppinen palvelu ja sen lanseerauksen onnistuminen isosti toisi helpotusta työnhakijan arkeen. Lopulta myös työnantajien, jos päästäisiin pisteeseen, jossa työnantajat saisivat palvelun avulla henkilön tiedot esimerkiksi työsopimuksen laatimistakin varten”, täydentää Puranen.
Omadatan avulla voisi tuoda esiin myös tärkeitä metatietoja esimerkiksi vastuunkannosta harrastuksissa tai tietoja palkinnoista, kun varsinaista työkokemusta ei ole ehtinyt vielä kertyä.
Organisaatio pystyisi myös kehittämään ja tekemään koulutushankintoja omadatasta saatavan tiedon avulla. Työnantaja olisi mahdollisesti perillä myös työntekijän työkyvykkyydestä sekä tarpeellisesta kuntoutuksesta.
Syksyn 2021 ja kevään 2022 ratkaisuaihoiden pohjalta on muodostettu viisi teemaa, joihin liittyy useita kehityskelpoisia ratkaisujen eväitä. Syksyn 2022 tulevissa työpajoissa ratkaisuaihioita viedään yhdessä pidemmälle.
Tutustu teemoihin ja ilmoittaudu mukaan innovoimaan!
Tutustu myös tarkemmin Työelämän metrokarttaan