Digitaalinen työllistyminen -hankkeen blogi

Työelämän markkinapaikka tuo yhteen KIRA-alan yritykset ja palveluntarjoajat

Kirjoittanut Jenni Valtari | 14.10.2021

Osana Digitaalinen työllistyminen -hanketta luomme Työelämäpalveluiden markkinapaikan, jonka suunnittelussa on mukana kiinteistö- ja rakennusalan yrityksiä ja palveluntarjoajia.

Suunnitteilla oleva markkinapaikka tulee kokoamaan yhteen työnhaku-, henkilöstövuokra-, osaajapankki-, työnhyvinvointi-, rekrytointipalvelut sekä rekrytointi- ja HR-järjestelmät. 

Millaisia ovat arkihaasteet?

Saimme anonyymilla taustakyselyllä 268 vastausta. Kyselyyn osallistettiin työntekijöitä, palveluntarjoajia ja työnantajia. Pyrimme laadullisen tutkimuksen kautta löytämään työelämäpalveluiden suurimmat haasteet. Samalla pyrimme myös ymmärtämään, miksi kyseinen haaste haittaa päivittäistä työelämää.

Työntekijöiden puolelta kyselyssä nousi esiin rakennusalan ikärasismi ja huoli siitä, että kokemuksesta ei olla valmiita maksamaan. Työssäoppimiseen ei tahdo löytyä aikaa ja rahaa. Ammattitaidon ylläpitäminen on haasteellista työn ohessa, koska aikataulut ovat tiukkoja. Tämän vuoksi koetaan myös, että laatu kärsii.

Palveluntarjoajien puolelta haasteena koettiin sekä se, että työnantajia, työntekijöitä ja opiskelijoita on vaikea tavoittaa. Toivomuksena olisi yhteinen digitaalinen kanava, josta osapuolet voisivat helposti ja nopeasti löytää toisensa.

Kyselyssä nousi esiin näkemys, jonka mukaan joukossa on paljon yrityksiä, jotka eivät halua investoida parempaan rekrytointikokemukseen. Koettiin myös, että alan mielikuvat ovat vielä menneessä ajassa ja tarvittaisiin mielikuvamarkkinointia. Toivottiin enemmän koulutusyhteistyötä alan yritysten kanssa ja että yritykset näkisivät oppilaitoksen rekrytointiväylänä.

Työnantajan puolelta suurimpana haasteena taustakyselyssä ilmeni osaavan työvoiman löytäminen. Koulutuksen taso koetaan nykyään heikkona ja pakolliset pätevyyskoulutukset eivät kerro työntekijän osaamisesta. Oppisopimuskoulutus-rumba vaatii myös aikaa, koska TE-toimistolta ei saa apua prosessin läpiviemiseen. Työvoiman tarve voi tulla yllättäen, ja tilanteet elävät nopeasti.

Millaisia tarpeita KIRA-alan yrityksillä on?

Ensimmäinen 12.10.2021 järjestetty työpaja kävi läpi kiinteistö- ja rakennusalan työnantajien näkökulmaa.  Alan suurimpana haasteena koettiin osaavan työvoiman löytäminen tai sen puuttuminen kokonaan.

Ongelman juuret ovat syvällä, sillä koetaan, että koulutuksen taso vaihtelee suuresti.

”Ammattiaineita ja niiden kautta tulevaa käytännön osaamista ei ole varsinaiselle työmaalle tarvittava määrä. Keskiasteen opinnoissa keskeyttäminen on yleistä, sillä osa saattaa olla hyviä ammattiopinnoissa, mutta heitä ei kiinnosta yleissivistävät aineet”,sanoo LTU Group Oy:n kehitysjohtaja Tanja Karonen.

Työpajan keskusteluissa nousi esiin, että oppilaitoksilla ja työnantajilla ei ole yhteistä tekemistä. Yhteisellä koulutusyhteistyöllä koulut pystyisivät ehkä tarjoamaan motivoituneita ja päteviä työnharjoittelijoita.

Työelämän asenneopetus ja yleiset elämäntaidot olisi hyvä aloittaa jo aiemmin. Perehdytyksestä ei myöskään jää muistiin mitään, jos perustiedot turvallisuudesta uupuu. Vuosittain uusittavien yleisperehdytysten yhtenäistämisellä myös säästettäisiin varmasti enemmän aikaa ja vaivaa”, ehdottaa Karonen.

Työntekijöiden löytäminen

Karonen kertoo, että he ovat LTU Groupilla panostaneet rekrytointiprosessiin ja monivaiheisen haastattelun lisäksi on myös soveltavuustestit. Silti asia on haasteellinen, sillä henkilöstöä pitäisi saada enemmän alalle. Keskiasteen osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa ei ole tarpeeksi.

”Pyydämme rekrytointitilanteissa työvideoita. Maalaus- ja tasotetöissä näemme videon kautta, miten hakijat käytännössä tekevät töitä. Kokonaisvaltainen taito tulee vain tekemisen kautta. Liike täytyy saada lihasmuistiin. Tasoitetyöt ja rakennusmaalaus ovat todella fyysisiä töitä, ja meille on tärkeää pysyä aikataulussa”, kertoo Karonen.

Yhteistyö rekrytointiyrityksien kanssa koettiin myös haastavana ja todettiin, että yrityksistä huolimatta yhteistyö ei ole toiminut tavoitteiden mukaisesti.

”Vaikka olisi kuinka tehokas rekrytointiprosessi, se ei vie pois sitä ongelmaa, ettei ole oikeaa osaamista. Rakennusala on laaja ja henkilöstövuokrayrityksiltä kaivattaisiin syvällistä alaosaamista projektin eri vaiheista”, kertoo Karonen.

Millaisia tarpeita palveluntarjoajilla on?

Toinen 14.10.2021 järjestetty työpaja nosti esiin kiinteistö- ja rakennusalan palveluntarjoajien näkökulmaa.  Työpajassa keskustelua käytiin, miten oikea osaaminen ja tarve saataisiin kohtaamaan.

”Henkilöstöyritykset joutuvat tekemään paljon työtä ennakoiden. Vaikka työntekijöiden tarve on vaihtelevaa, prosessin kannalta tärkeää olisi saada yritysten puolelta aiemmin informaatiota – näin pystyisimme paremmin vastaamaan tarpeeseen”, sanoo Ilmo Jokelainen Selekta Henkilöstöpalvelut Oy:sta.

Keskusteluissa koettiin, että tarve yrityksissä tulee usein nopeasti ja saattaa myös kadota nopealla aikavälillä. Kiireen vuoksi rekrytointiprosessi tuntui myös usein venyvän. Haasteena on pitää vasteaika lyhyenä ja palvella mahdollisimman hyvin, jos päätöksenteko kestää liian kauan. Haasteena koettiin myös oikean kohderyhmän tavoittaminen.

”Yritysten yhteyshenkilöiden ja päättäjien tavoittaminen on välillä vaikeaa. Prosessin alussa on tärkeää luoda yhteinen kieli. Tehtävän vaatimuskartoituspalavereissa haastamme rekrytoivaa esimiestä totuttua enemmän pystyäksemme löytämään menestystä ennakoivat tekijät”, kertoo Pleinert & Partner Finland Oy:lta Jukka Walliander.

Keskusteluissa nousi esiin, että HR:llä ja työnjohdolla saattaa olla eri käsitys tarpeesta ja tiedon kulku ei ole toimivaa heidän välillään. Tämän vuoksi myös jatkoneuvottelut saattavat siirtyä. Toivomuksena olisi siirtää sisäinen tieto toimenpiteiksi.

”Yhteistyö vaatii jalkauttamisen työmaatasolle – näin tieto kulkee ja toiminnassa on yhtenäinen linja”, sanoo Jokelainen.

Toiveena koko alan uudistus

Rakennusalaan yleisesti toivottaisiin muutosta, sillä sen koetaan laahaavan aikaansa jäljessä.

”Koen, että rakennusala kaipaisi enemmän suunnitelmallisuutta, yhtenäisyyttä ja yhteistä linjaa. Tällä pystyttäisiin poistamaan myös epätervettä kilpailua”, ehdottaa Jokelainen.

Koetaan, että yritysten pitäisi tehdä enemmän töitä sen eteen, että olisi työnantajana houkutteleva. Monet yritykset pitävät itsestään selvänä sitä, että heille halutaan töihin.

”IT-alan rekrytointihaasteesta on puhuttu kauan aikaa. Alalla on kuitenkin lähdetty tekemään töitä sen eteen. Monet yritykset ovat luoneet opiskelijoiden ja työntekijöiden silmissä itsestään vetovoimaisen. He eivät myöskään haikaile pelkästään senioriosaajien perään, vaan he pyrkivät miettimään, miten junioreista saataisiin tehtyä näitä tekijöitä”, sanoo Walliander.

Työpajassa ristiriidassa koettiin, että moni rakennusalan yritys on valmis ottamaan opiskelijoita, mutta heillä ei ole resursseja ohjata heitä. Koetaan, että esimerkiksi IT-alalla on kulttuuria, jossa opiskelijaa ohjataan ja annetaan hänelle tilaa kasvaa sekä kehittyä osaajaksi. Alalle toivotaan enemmän ymmärrystä perehdytyksestä. Tämä innostaisi ja motivoisi opiskelijaa ja pitkällä tähtäimellä toisi lisää osaajia alalle.

Kumppanuuden rakentaminen vie aikaa

Työpajassa nousi myös esiin, miten arvokasta olisi ymmärtää, että kaikki kehittäminen ja kumppanuuden rakentaminen vievät aikaa. Myös rakentavalla palautekeskustelulla päästäisiin lähemmäs haluttua lopputulosta.

”Yhteistyössä on tärkeintä pitkäjänteisyys. Kumppanuuden alussa luodaan runko ja tuodaan ns. kortit pöytään sekä selvitetään tarpeet. Prosessin edetessä käydään koko ajan vuoropuhelua, miten yhteistyötä voidaan kehittää. On tärkeää, että jokainen osapuoli kunnioittaa toista sekä ymmärtää myös, että perehdytyksessä menee aikaa. Virheet ovat myös inhimillisiä, ja niistä kuuluu oppia. Harmikseen huomaan vain, että liian usein yritykset vaihtavat liian nopeasti kumppania”, kertoo Walliander.

Toimivassa yhteistyössä korostuu toisen osapuolen tunteminen, jotta pystyy löytämään parhaimmat toimintatavat. 

”Jotta kumppanuus on mahdollista, täytyy oppia tuntemaan toinen. Tämä vaatii myös aikaa, mutta tämän varaan onnistumiset rakennetaan”, päättää Jokelainen.

 

Osana Digitaalinen työllistyminen -hanketta järjestämme 10 ratkaisupajaa, joissa innovoimme ratkaisuehdotuksia rakennus- ja kiinteistöpalvelualan kohtaannon tunnistettuihin haasteisiin. ​Ratkaisupajojen jälkeen ratkaisuehdotukset lisätään Työelämän metrokarttaan.​

Ilmoittaudu jo nyt mukaan seuraavaan ratkaisupajaan, joka järjestetään 2.11.2021 klo 9-12. Teemana on opintojen kulku ja opinnoissa tukeminen.