Toukokuussa 3.5.2022 järjestetyssä ratkaisutyöpajassa käsiteltiin ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten työllistymistä ja sopeutumista Suomeen.
Ulkomaalaisen työvoiman hyödyntäminen voisi nostaa alan tuottavuutta – miten tätä voitaisiin edistää? Otimme ratkaisupajassa käsittelyyn mm.
Moni ulkomaalainen kokee työnhakuprosessissa haasteita mm. maahantulo- ja viranomaisvaatimuksissa, luvissa, palveluiden hankkimisessa ilman verkkopankkitunnuksia sekä muissa käytännön asioissa. Yksinkertaisuudessaan lupaprosesseista toivotaan nopeampia. Keskusteluissa todettiin, että vastuu on hallinnolla, että säännökset esitettäisiin selkeästi. Ulkomaalaisten tulisi löytää myös suomalaisten työnantajien tarjoamat työpaikat nykyistä helpommin.
Tietoa toivottaisiin työnhakijoille jo ennen Suomeen tuloa tai viimeistään työluvan saamisen yhteydessä, jotta vältetään työperäistä hyväksikäyttöä. Keskusteluissa kävi ilmi, että syrjintää ja rakenteellista rasismia esiintyy suomalaisessa työelämässä ja ratkaisukeinot ovat olleet vähissä.
Tällä hetkellä vieraskielisille on Ohjaamoissa käynnissä hanke alle 30-vuotiaiden digitaitojen parantamiseksi. Ulkomaalaisille opiskelijoille toivottaisiin englanninkielisiä työpajoja, verkkokursseja suomalaisen työelämän pelisäännöistä ja tiivistä suhdetta työelämään jo opiskeluaikoina. Työpajoista hyvänä toimintamallina pidettiin Turun AMK:n projektipajoja.
Avainasia olisi selkeä ihmislähtöinen opas työelämä- ja työmarkkinakäytäntöihin. Koettiin, että lähtökohta olisi vuorovaikutuksellisuus, ei vain tiedon tuputtaminen.
Moni mietti, että verkossa on kyllä tietoa, mutta miten sen saa sellaiseksi, että se tulee oikeasti löydetyksi? Keskusteluissa nousi esiin idea verkkokurssista, jonka aihe olisi suomalainen yhteiskunta ja työelämä. Tämän voisi rekrytoijat saada ilmaiseksi käyttöönsä.
TEM:n ja Valtiovarainministeriön tekemissä analyyseissä tulee ilmi, että osaajapulan täyttäminen ulkomaalaisilla osaajilla vaikuttaisi positiivisesti Suomen talouden kehitykseen sekä uusien työpaikkojen syntymiseen, mutta miten työnantaja voisi löytää sopivia työnhakijoita ulkomailta?
Vetovoimatekijät sekä ulkomaalaisen työvoiman saatavuus on ollut Suomessa jo jonkinaikaa haasteena. Miten suomalaiset työnantajat voisivat helpommin löytää ulkomailta luotettavia kumppaneita työvoiman rekrytoimiseen? Työnteko-oikeuteen liittyviin viranomaismenettelyihin toivottiin ratkaisua yhdeltä luukulta. Koettiin myös, että työnantajalle suunnattujen rekrytoinnin tukipalveluiden hakemista pitäisi selkeyttää, jotta kynnys palkata madaltuisi.
Keskusteluissa todettiin yksimielisesti, että täytyisi käynnistää positiivinen puskaradio ja laittaa rohkeammin suositukset eteenpäin. Negatiivinen kilpailukulttuuri vain tekee hallaa työvoimatilanteelle sekä työllistymiselle. Yksi ehdotus oli osaajien yhteisrekrytointi.
Vetovoimatekijöistä pitäisi pystyä viestimään paremmin sekä tuoda esiin se, että halutaan osaavia työntekijöitä Suomeen. Loppupeleissä täällä on hyvät työolosuhteet työntekijälle sekä työkieleksi on helppo ottaa suomen lisäksi englanti. Heikkoutena on usein se, että yrityksien viestinnässä keskitytään vain omaan tekemiseen.
Suhdannevaihteluiden kohdalla koettiin, että työntekijälle pitäisi tehdä helpommaksi siirtyä väliaikaisesti toisen yrityksen palvelukseen (ei tarkoita henkilöstövuokrausta).
Ulkomaalaisten työntekijöiden perehdytys tulisi suunnitella kieli- ja kulttuurieroavaisuudet huomioiden. Perehdyttäminen on tärkeä osa uuden työntekijän työuraa ja se määrittelee, kuinka hyvin uusi työntekijä sopeutuu yritykseen. Koettiin, että onnistunut perehdytys tuottaa positiivisia vaikutuksia koko organisaatiolle.
Keskusteluissa nousi esiin, että yritykset voisivat ottaa oman alan kotoutujia kieliharjoitteluun. Jos mukana olisi kielivalmentaja, työnhakijat samalla oppisivat paremmin sanoittamaan omaa osaamista. Nousi esiin "koko kylä opettaa" -asenne eli voisimme kaikki edesauttaa maahan muuttaneiden kielitaidon paranemisessa. Olisi tärkeää mahdollistaa keskustelu suomeksi, otetaan haltuun kielitietoinen työote ja opetellaan selkokielen käyttöä.
Joltain maahanmuuttajilta puuttuvat työntodistukset. Tähän voisi olla ratkaisuna tehokkaammat osaamisen osoittamismetodit esim. virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen. Työnhakuapu voisi mahdollistaa esimerkiksi paremman mobiililaitteella tehtävän hakemuksen täytön. Koettiin, että tutkintojen ja suoritusten vertailukelpoisuuden edistäminen sekä osaamisen tunnistamisen tehostaminen auttaisi niin rekrytointiprosessissa kuin työuran varrella.
Ilmoittaudu mukaan 31.5.2022 klo 9-12 järjestettävään ratkaisupajaan, jonka teemana on Omadata - henkilön oman tiedon hyödyntäminen opinto- ja työelämäpoluilla
Tutustu myös tarkemmin Työelämän metrokarttaan