Nuorten alle 30-vuotiaiden työmarkkinatilannetta tarkastellaan usein nuorisotyöttömyyden näkökulmasta. Työttömyyslukujen rinnalla on kuitenkin tärkeää seurata myös niiden nuorten osuutta, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa, niin sanottua NEET-statusta (Not in Education, Employment, or Training). Lyhytaikainen NEET-status ei välttämättä ole ongelma: moni nuori kuuluu tähän ryhmään esimerkiksi odottaessaan opintojen alkua tai asevelvollisuuden päättymistä. Haasteeksi NEET-status muuttuu silloin, kun se pitkittyy eikä työn tai opintojen alkaminen ole näköpiirissä. Pitkään jatkuva työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen lisää nuoren riskiä muun muassa syrjäytyä, ajautua taloudellisiin vaikeuksiin tai kohdata päihdeongelmia. Tutkimusten mukaan pitkittynyt NEET-status heikentää myös myöhempiä mahdollisuuksia kiinnittyä työmarkkinoille (Redmond, McFadden 2023; Hiilamo ym. 2017).
Pitkittyneen NEET-statuksen riskitekijöiksi on tunnistettu muun muassa maahanmuuttajatausta, lastensuojelun asiakkuus ja kokemukset koulukiusatuksi joutumisesta. Erityisen keskeisiä riskitekijöitä ovat kuitenkin pitkäaikaissairaudet ja vammat, eli juuri ne tekijät, jotka linkittävät keskustelun NEET-nuorista täsmätyökykyisten työmarkkina-aseman parantamiseen. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että NEET-statuksella olevilla nuorilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja muita terveyden haasteita, jotka vaikeuttavat koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä (Parkkila, Poutiainen 2023). Toisaalta tiedämme myös, että pitkittynyt aika työn ja koulutuksen ulkopuolella lisää riskiä mielenterveysongelmien ilmaantumiselle.
Tutkimusnäyttö vahvistaa, että erilaiset terveyshaasteet lisäävät riskiä pitkittyneelle NEET-statukselle. Esimerkiksi nuorilla, joilla on autismikirjon häiriö, on suurempi todennäköisyys pitkäaikaistyöttömyyteen ja varhaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen kuin nuorilla ilman ASD-diagnoosia (Lallukka ym., 2020). Myös lapsuudessa ja nuoruudessa esiintyvät ADHD, masennus ja psykoosit kasvattavat merkittävästi todennäköisyyttä jäädä työn ja koulutuksen ulkopuolelle (Lindblad ym., 2024; Veldman ym., 2024). Norjalainen tutkimus puolestaan osoittaa, että pitkäaikaiset somaattiset terveysongelmat, erityisesti neurologiset sairaudet ja aistivammat heikentävät olennaisesti nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia (Rasalingam ym., 2021). Lisäksi liikuntarajoitteet muodostavat merkittävän esteen nuorten työllistymiselle (Choi, 2021; Lindsay ym., 2014; Bjørnshagen ym., 2021).
EU on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä jäsenmaiden 15–29-vuotiaista alle 9 prosenttia olisi työn ja koulutuksen ulkopuolella. Suomessa tämä raja ei ole toteutunut, sillä NEET-aste on pysytellyt jo vuosia yli 9 prosentin. Vuonna 2024 osuus oli Eurostatin mukaan 10 %. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää selvästi jälkeen: samana vuonna Islannissa NEET-aste oli 5 %, Ruotsissa 6,3 %, Norjassa 6,8 % ja Tanskassa 8 %. Lukuja voidaan tarkastella Suomen osalta myös rekisteritietojen pohjalta, jotka eroavat Eurostatin luvuista. Rekisteritietojen pohjalta NEET-aste on Suomessa jopa reilusti yli 10 prosenttia.
Koska täsmätyökykyisyyden käsite on häilyvä, ei täsmätyökykyisten työikäisten tarkkaa määrää tunneta. Samoin ei tarkalleen tiedetä, kuinka suuri osa suomalaisista NEET-nuorista voitaisiin laskea täsmätyökykyisiksi. Lähialueiden tilastot antavat kuitenkin viitteitä tilanteesta. Ruotsissa tutkimukset osoittavat, että vammaisuus tai alentunut työkyky on selvästi yleisempää työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla nuorilla kuin heidän ikätovereillaan. 20–25-vuotiaista ruotsalaisista NEET-nuorista 30 %:lla on vamma tai toimintarajoite, kun taas työssä tai koulutuksessa olevilla vastaava osuus on vain 5 % (Forslund, Liljeberg 2021). Virossa puolestaan on havaittu, että lähes puolet (44,6 %) niistä nuorista, joilla oli alentunut työkyky tai vamma, oli NEET-statuksella (Harno 2022).
On selvää, että työkyvyn muutokset korostuvat iän myötä, mutta täsmätyökykyisyys koskee myös nuoria. Jos Suomi aikoo saavuttaa ja alittaa EU:n asettaman tavoitteen NEET-nuorten osuuden laskemisesta alle yhdeksään prosenttiin, on täsmätyökykyisten nuorten koulutus- ja työelämäpolkuihin kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Täsmätyökykyiset nuoret muodostavat moninaisen joukon, ja erilaiset työkyvyn haasteet edellyttävät erilaisia ratkaisuja. Muutos ei synny yhden toimijan varassa, vaan tarvitaan työllisyysalueiden lisäksi työnantajia, palveluntuottajia, oppilaitoksia, hyvinvointialueita ja Kela yhteiseen työhön.
Lähteet:
Bjørnshagen, V., & Ugreninov, E. (2021). Disability disadvantage: Experimental evidence of hiring discrimination against wheelchair users. European Sociological Review, 37(3), 421–435.
Choi, R. (2021). Accessibility findings from the Canadian Survey on Disability. Canadian Survey on Disability Reports. Statistics Canada.
(2024). Statistics on young people neither in employment nor in education or training (NEET).
Forslund, A., & Liljeberg, L. (2021). Unga som varken arbetar eller studerar: En beskrivning av gruppen och effekter av insatser för att möta problemet (IFAU Rapport 2021:12). Uppsala: Institutet för arbetsmarknads- och utbildningspolitisk utvärdering.
Haridus- ja Noorteamet (Harno). (2022). Noortegarantii tugevdamise riigisisene tegevuskava perioodiks 2022–2027 [Toimintasuunnitelma nuorisotakuun vahvistamiseksi 2022–2027]. Tallinn: Harno.
Hiilamo, H., Määttä, A., Koskenvuo, K., Pyykkönen, J., Räsänen, T., & Aaltonen, S. (2017). Nuorten osallisuuden edistäminen: Selvitysmiehen raportti. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Lallukka, T., Mittendorfer-Rutz, E., Ervasti, J., Alexanderson, K., & Virtanen, M. (2020). Unemployment trajectories and the early risk of disability pension among young people with and without autism spectrum disorder: A nationwide study in Sweden. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(7), 2486.
Lindsay, S., Cagliostro, E., Albarico, M., Mortaji, N., & Karon, L. (2019). Employers’ perspectives of including young people with disabilities in the workforce, disability disclosure and providing accommodations. Journal of Vocational Rehabilitation.
Parkkila, M., & Poutiainen, E. (2023). Miten työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret aikuiset voivat? Kuntoutus, 46(1), 4–15.
Rasalingam, A., Brekke, I., Dahl, E., & Helseth, S. (2021). Impact of growing up with somatic long-term health challenges on school completion, NEET status and disability pension: A population-based longitudinal study. BMC Public Health, 21(514).
Redmond, P., & McFadden, C. (2023). Young people not in employment, education or training (NEET): Concepts, consequences and policy approaches. The Economic and Social Review, 54(1), 1–24.
Virtanen, M., Korhonen M., Honkalampi, K., (2024). Osatyökykyisyys pakenee tarkkaa määritelmää – Kartoittava kirjallisuuskatsaus ja haastattelututkimus käsitteen määrityksestä eri yhteyksissä ja osatyökykyisyyden tunnistaminen työttömillä. Itä-Suomen yliopisto.
Veldman, K., van Zon, S. K. R., & Bültmann, U. (2024). Once in NEET, always in NEET? Childhood and adolescent risk factors for different NEET patterns. European Journal of Public Health, 34(3).
Vieraskynä:
Henry Saarinen
Työmarkkinatiedon asiantuntija, Ami-säätiö
Vastuu Groupin, Vates-säätiön ja Oppien kohti työtä -hankkeen käynnistämän Täsmäkampanjan tavoitteena on tehdä työelämästä saavutettavampaa.
Täsmäkampanjan aikana järjestetään useita tapahtumia, joissa täsmätyökykyisten työllistymistä ja osaamisen kehittämistä tarkastellaan erilaisista näkökulmista. Tarkoituksena tuoda toimijoita yhteen, tehdä toimijoiden tekemää työtä näkyväksi sekä jakaa hyviä kokemuksia ja vinkkejä eri toimijoiden välillä.
Tulevissa tapahtumissa kuulemme puheenvuoroja kokemusasiantuntijoilta, työllisyysalueilta, hankkeilta, projekteilta, liitoilta, työnantajajärjestöiltä, oppilaitoksilta, ammattikorkeakouluilta, työnantajilta, tilastoguruilta, työkykyasiantuntijoilta, työeläkeyhtiöiltä ja säätiöiltä.
Osana kampanjaa rakennetaan valtakunnallista työllisyyspalveluiden palveluverkostoa, jotta työnhakijat ja työnantajat löytävät jatkossa julkiset, yksityiset ja 3. sektorin palvelut yhdeltä luukulta.
Tutustu Täsmäkampanjaan ja tuleviin tapahtumiin.