”Tämän alan tekijät tekevät äärettömän tärkeää ja taloudellisesti merkityksellistä työtä – sen työn näkyväksi tekeminen ja arvostaminen on yksi keskeinen asia alan vetovoimaisuuteen”, sanoo Hyrian rekrykoordinaattori Heidi Heikkinen.
Ensimmäisessä ratkaisupajassa linjoilla oli parhaimmillaan noin 75 ihmistä, joista suurin osa jäi innovoimaan ratkaisuehdotuksia rakennus- ja kiinteistöpalvelualan kohtaannon tunnistettuihin haasteisiin.
Haasteita laidasta laitaan
Toimialan vetovoimassa koettiin olevan monenlaisia haasteita.
Yhdessä keskusteluryhmässä esiin nousi kolme isoa haastetta, joista ensimmäinen on toimialan mielikuva, joka ei ole yleisellä tasolla houkutteleva. Toisena haasteena on vastuullisuuden merkitys ja miten yritykset toimivat. Kolikon kääntöpuolena ovat yritykset, jotka eivät ole vastuullisia. Omalla toiminnallaan ne rapauttavat koko toimialaa. Kolmas esiin tullut haaste on epäselvät palkkauksen rakenteet. Rakennusalan lähtötaso kompensaatiossa on matalahko. Se kuitenkin tarjoaa ammattitaidon kehittyessä merkittävänkin palkkatason noston. Tämä ei välttämättä ole laajalti tiedossa.
Yleisesti ottaen kaivattiin alakohtaista maineen parantamisprosessia. Ala nähdään paikallaan pysyvänä, vaikka muutosta tapahtuukin. Monella käsitykset työtehtävistä ovat myös vanhentuneita. Koko toimintakulttuuri kaipaa siis muutosta.
Esiin nousi havaintoja niin opiskelun kuin työelämänkin saralta. Kuinka opiskelija löytää alalle? Monessa tilanteessa koettiin, että tietoa alan koulutusvaihtoehdoista, pätevyysvaatimuksista ja etenemispoluista on vaikea löytää. Monipuoliset verkostot tarvitsevat ajantasaista tietoa alasta.
”Ratkaisupajan ryhmässämme puhuimme siitä, että alaa, alan työtehtäviä ja alan mahdollisia uravaihtoehtoja ei tunneta riittävästi. Toisaalta myös esimerkiksi vieläkin ohjauksessa ja valinnoissa ehkä sukupuoliroolit ammatinvalinnoissa näkyvät valitettavan usein. Kun perusasteelta siirrytään ammatilliseen koulutukseen, niin ymmärrys alasta, sen vaatimuksista ja mahdollisuuksista voi olla epäselvää. Silloin tulisi mahdollisimman nopeasti pystyä tarttumaan tähän, jos huomataan, että alavalinta on ollut väärä”, kertoo Heikkinen.
Entä miten löytää myöhemmässä vaiheessa ammattitaitoisia työntekijöitä ja saada heidät pysymään yrityksessä? Mielikuva TE-palveluista on myös monen mielestä vanhanaikainen. Toivottiin, että sen tuomat mahdollisuudet tuotaisiin paremmin yritysten tietoon.
Haasteissa tulivat myös kielitaito ja kulttuurin ymmärtäminen esiin. Maahanmuuttajissa koettiin potentiaalia, mutta monessa suhteessa kielitaitovaatimukset tai ennakkoluulot saattavat laittaa kapuloita rattaisiin.
Keskiössä toimialan mielikuvan kehitys
Pelkkä työnantajamielikuvan rakentaminen ei riitä, vaan koko toimiala täytyy ottaa tarkasteluun.
Sekä faktoille että alaan liittyville mielikuville on tehtävä jotain. Toimialan vetovoiman lisääminen koettiin koko alan tehtäväksi.
”Uskon, että tämän päivän ratkaisupajoissa teimme pintaraapaisun aiheeseen. Totesimme, että monilla kanavilla tehdään jo nyt hyvää työtä alan näkyvyyden ja vetovoimaisuuden eteen. Yhdessä olemassa olevien toimijoiden (työelämä, oppilaitokset, etujärjestöt) voimat yhdistämällä päästäisiin vielä parempaan lopputulokseen”, sanoo Heikkinen.
Yleisesti ottaen alan mainetta tukisi kehitysnäkymistä tiedottaminen. Tämä myös lisäisi ymmärrystä siitä, että ala työllistää hyvin, mahdollistaa urapolkuja ja alalta on joustavat väylät työelämään esimerkiksi oppisopimuksen kautta.
”Valitettavasti ammatillinen koulutus ja sen eri alat joutuvat käymään kovaa kilpailua nuoren ajasta. Tietoa on varmasti tosi paljon, mutta haaste on juuri se, miten saada informaatio siihen muotoon, että se kiinnostaa nuorta hakijaa ja miten saada se tuotua nuorelle niissä kanavissa missä hän juuri silloin otollisella hetkellä on. Ja toki pitää muistaa se, että nuoren valintoihin vaikuttavat varmasti myös kaveripiiri, läheiset ja merkittävässä määrin myös ammatinvalintaa ohjaavat tahot. Oikean ja merkityksellisen tiedon tuominen on se keskeinen juttu”, kertoo Heikkinen.
Toivomuksena oli, että etenemispolkuja opiskelijalle luotaisiin yksilöllisten koulutusmallien kautta. Näin myös uran kehitysmahdollisuuksia pystyttäisiin kirkastamaan. Esiin nousi myös tutkinnon uudistaminen ja nimen muuttaminen – tärkeäähän olisi, että koulutus olisi ajan hermolla, sillä alakin on mennyt eteenpäin.
Kaiken kattava kumppanuuksien rakentaminen esimerkiksi oppilaitosten, yritysten ja toimialajärjestöjen kesken koettiin tärkeänä monestakin eri näkökulmasta.
Yritysten ja oppilaitosten yhteistyön myötä oppilas pääsee tutustumaan alaan, työharjoittelumahdollisuudet paranevat sekä kumppanuudella pystytään jakamaan osaamista alan sisällä.
Esiin nousi myös tietynlainen mestarikisälli -toiminta, jolla yritykset saisi mukaan talkoisiin. Samassa tuli esiin myös opiskelijoiden ohjaamisosaaminen ja se, millaisilla kannustimilla yritykset voisivat kehittää ja ylläpitää tätä. Opiskelijan työn mahdollistaminen yrityksissä, vastaanottaminen työmaalle ja perehdyttäminen ovat iso osa prosessia.
Työlainsäädännön uudistuksella koettiin olevan myös oma roolinsa alan uudistamisessa.
Konkreettiset ehdotelmat
Jotta mielikuvatyö olisi onnistunutta, toimiala kaipaisi uratarinoita ja esikuvia, joihin voisi tarttua. Tietoisuutta lisäämällä myös arvostus nousisi.
Kohderyhminä olisivat esimerkiksi nuoret, vanhemmat, opettajat ja opot sekä media, jolla on mahdollisuus vaikuttaa mielikuviin.
Jotta olisi helpompi löytää kootusti tietoa, esiin nousi ajatus alustasta, joka kokoaisi kaiken hajallaan olevan tiedon, kuten miksi alalle, mihin kouluun, harjoittelupaikat ja markkinointimateriaalin. Tässä yhteydessä nostettiin esiin myös oppilaitosten CRM ja palveluprosessit.
Erilaisilla kampanjoilla oli myös tilaus. Niillä voisi olla myös yhteinen kampanjatunnus, joka näkyisi esimerkiksi alan yritysten kesäharjoittelun kampanjoissa. Tämä toisi yhteistä näkyvyyttä.
Muita toimenpiteitä voisivat olla messut, TE-toimiston julkaisemat esittelytapahtumat alasta, Tiktok-videoesittelyt/tarinat nuorille, reality-sarjoja rakennusalasta, podcast ja yleinen somenäkyvyys.
Tässä lyhyttä koostetta ensimmäisestä ratkaisupajasta. Tulemme tekemään vielä virallisen koosteen siinä syntyvistä ideoista. Kiitos tuhannesti vielä kaikille osallistujille ja ottakaa katse jo seuraavaan ratkaisupajaan, joka järjestetään 5.10. klo 9-12. Aiheena on opetuksen sisältö ja työelämän tarpeet. Ilmoittaudu mukaan!
”Tulossa on mielestäni äärettömän mielenkiintoinen ratkaisupajojen setti, ja odotan innolla, mitä yhdessä saadaan aikaiseksi. Kun mukana on näin paljon toimijoita, niin tuntuu, että aina aika loppuu kesken ja yhdessä tekemällä saadaan hyviä tuloksi aikaiseksi. Tämä hanke on mielestäni ollut mielenkiintoinen, koska se on yhdistänyt niin paljon meitä saman asian puolesta työtä tekeviä. Tämän rikkaus on ollut se, että olemme verkostoituneet myös hankkeen ulkopuolella. Se on avannut silmiä myös näkemään asioita monelta eri kannalta”, päättää Heikkinen.