Digitaaliset ratkaisut ja omadata avaavat uusia mahdollisuuksia, joilla ennen kaikkea pystytään helpottamaan ihmisten arkipäiväisiä asioita.
Lyhykäisyydessään omadatan avulla henkilön on mahdollista saada omaa osaamisdataansa eri lähteistä ja luvittaa sitä eteenpäin, mutta voisiko omadata olla käänteentekijä opintojen edistymiseen ja lopulta opiskelijan nopeampaan valmistumiseen?
Omadata voisi olla monellakin tavalla opiskelijaa motivoiva työkalu. Sen avulla opiskelija pystyisi seuraamaan lähes reaaliajassa, miten hänen opinnot etenevät ja missä mennään. Kun hän olisi käynyt tietyt kurssit, järjestelmän tekoäly ehdottaisi sopivia vaihtoehtoja lisää.
”Haluatko hankkia taitoja myös X osa-alueelta?”, voisi olla mukava muistutus, jolla voisi täydentää omaa osaamista ja hankkia lisää ammattipätevyyksiä.
Osaamisen kartuttaminen oman tutkinnon lisäksi tekisi luonnollisesti työnhakijasta houkuttelevamman työmarkkinoille. Tekoäly voisi ehdottaa myös aiempien arvosanojen korottamista opiskelujen myöhemmässä vaiheessa, jos se tutkinnon kokonaisuuden kannalta olisi järkevää.
Vaikka ammattikoulututkinto on itsessään arvokas, toki kannustamme opiskelijoita myös jatkamaan jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun. Tekoäly voisi ehdottaa yleissivistäviä aineita tätä ajatellen.
Etenkin opintojen kohdalla koen, että omadatan vahvuus on, että sen ansiosta pystyisi ottamaan huomioon koko ihmisen elinkaaren.
Opinto-ohjaajat pystyisivät antamaan yksilöllisempää ja ennakoivampaa opinto-ohjausta ja ehdottamaan opiskelijaa kiinnostavia opintoaiheita, jos he tietäisivät jo opistojen alussa oppilaan taustoista ja kiinnostuksen kohteista.
Myös tekoäly pystyisi ehdottamaan harrastusten perusteella lisäkursseja. Mielestäni Suomessa pitäisi tuoda enemmän esiin semiprofessional-tasoa. Välillä tutkintoa arvostetaan liiaksikin. Ihminenhän voi olla järjettömän hyvä jossain asiassa ilman tutkintoakin. Olisi tärkeää pystyä tuomaan näitäkin tietoja esiin työnhaussa ja omadatan avulla tämä olisi mahdollista.
Valokuvauksessa kamerat määritellään ammattilaisen, semipron ja harrastelijan välillä. Hyvä määritelmä työnhaussa eri taitojen välillä voisi olla harrastaja, amatööri ja ammattilainen. Vaikkakin toivoisin amatööri-sanalle parempaa kaikua, sillä se välillä ymmärretään hiukan negatiiviseksi.
Kun omadatan avulla tietoa kerätään opiskelijasta, se voisi jo itsessään auttaa tulevaisuudessa häntä oman osaamisen sanoittamisessa ja osaamisen todentamisessa, sillä tiedot olisivat varmennettuja. Omadata palvelisi isoakin joukkoa ja toisi varmasti helpotusta myös maahanmuuttajille, jotka välillä painivat kielihaasteiden kanssa.
Opiskelija ei aina tiedä, mitä esimerkiksi harjoittelupaikkoja on tarjolla eikä hän hahmota, mitä kaikkea työtä hänen osaajaprofiilillaan on mahdollista tehdä ja mitä nimikkeet pitävät sisällään. Omadatan avulla myös oman motivaation kertominen voisi helpottua.
Omadata toimisi tiedon ja osaamisen järjestelmänä. Työnantajat kartoittaisivat omadatan avulla työntekijöitä. Opiskelijan taidot tulisivat tulevalle työnantajalle paremmin esiin.
Omadatalla on mahdollisuus muodostaa koulutuksen ja työmarkkinoiden välinen liima ja nousta uudeksi ns. standardisoiduksi vakioksi. Jäänkin mielenkiinnolla seuraamaan, miten hyödynnämme sen potentiaalin.
Kari Kallonen
Teollisuusneuvos
AMKE ry
Puheenjohtaja