Seuraavan 3.5. järjestettävän ratkaisupajan teemana on kansainväliset opiskelijat ja työntekijät.
Ulkomaalaisille ja ulkomaalaistaustaisille työllistyminen ja työelämään sopeutuminen Suomessa ei ole aina suoraviivaista, sillä työelämän ja työmarkkinoiden tavat eivät ole kaikille työntekijöille aina tiedossa. Ulkomaalaisen työvoiman hyödyntäminen voisi nostaa alan tuottavuutta – miten tätä voitaisiin edistää? Otamme ratkaisupajassa käsittelyyn mm.
On arvioitu, että Suomen väestö vähenee tuhansilla ja työikäinen väestö kymmenillä tuhansilla vuodessa.
”Korona-kriisin aikaisen sekä jälkeisen talouskasvun varmistamiseksi Suomen digitaalista kilpailukykyä tulee pystyä nostamaan nopeasti. Kilpailukykyä parantavia rakenneuudistuksia sekä erityisesti vientiteollisuutta ja kasvuyrityksiä tukemaan tarvitaan lisää osaajia, pääomia ja kansainvälisiä kauppasuhteita. Työperäinen maahanmuutto ja ulkomaiset investoinnit t ja digitaaliset kyvykkyydet ovat välttämättömiä kasvuun”, toteaa Jukka Kyhäräinen, Ulkoministeriön Virtual Finland -hankkeesta.
TEM:n ja Valtiovarainministeriön tekemissä analyyseissä tulee ilmi, että osaajapulan täyttäminen ulkomaalaisilla osaajilla vaikuttaisi positiivisesti Suomen talouden kehitykseen sekä uusien työpaikkojen syntymiseen.
”Teknologiateollisuus ry:llä on 1700 jäsenyritystä, jotka työllistävät noin 320 000 henkilöä. Laskujemme mukaan tulemme tarvitsemaan 10 vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa alan yrityksiin. Yhtenä syynä on kansallinen ikäjakauma, sillä osa siirtyy eläkkeelle. Saman aikaisesti myös muut toimialat tarvitsevat osaajia. Eräs ratkaisu on kääntää katseemme kansainvälisiin opiskelijoihin ja osaajiin, jotta saamme lisää työlle tekijöitä”, kertoo johtava asiantuntija Milka Kortet Teknologiateollisuus ry:stä.
Kuvaaja: Liisa Takala
Suomen kestävyysvajeeseen ja eläketurvan rahoitukseen pystytään vaikuttamaan myönteisesti maahanmuutolla.
”Olemme haastaneet kaikki alan yritykset tarjoamaan kansainvälisille osaajille työmahdollisuuksia, projektityötä ja opinnäytetyömahdollisuuksia. Suurin osa ulkomaalaisista opiskelijoista haluaa jäädä valmistuttuaan Suomeen, mutta auttaisi, jos heille tarjoaisi sen ensimmäisen työkokemuksen. Tämä antaisi väylän työelämään, kehittäisi alaa monikulttuurisemmaksi ja ratkaisisi osaajapulaa”, kertoo Kortet.
Moni ulkomaalainen kokee työnhakuprosessissa haasteita mm. maahantulo- ja viranomaisvaatimuksissa, luvissa, palveluiden hankkimisessa ilman verkkopankkitunnuksia sekä muissa käytännön asioissa.
”Töitä asian eteen riittää. Ensin meidän olisi tartuttava byrokratiakankeuteen, joilla lupaprosesseista tuli nopeampia. Tämä auttaisi asettautumaan Suomeen. Tämän lisäksi täytyisi lisätä yhdenluukun neuvontapalveluja sekä vahvistaa yritysten monikuluttuurisuuden johtamisosaamista. Olisi myös tärkeää pystyä tarjoamaan heille verkostoja, joita he voisivat hyödyntää uransa varrella”, sanoo Kortet.
Usein koetaan, että palvelut kansainvälisille osaajille eivät muodosta etenkään yksityisten ja julkisten palveluiden välillä selviä palvelukokonaisuuksia. Varsinkin korkeasti koulutettujen maahantulijoiden potentiaali saattaa jäädä osittain hyödyntämättä.
”Tällä hetkellä Suomella ei ole osaajapoolia, johon ulkomailta osaajan olisi mahdollista jättää tietonsa ja kertoa halustaan tulla Suomeen töihin. Kun ihminen tulee Suomeen, meillä ei ole myöskään tarjolla ns. maahantulopakettia, josta saisi kootusti tiedot esimerkiksi suomalaisen työelämän pelisäännöistä, yhteiskunnan palveluista ja toiminnan periaatteista. Tietoa kyllä on koottu, mutta ne ovat hajallaan ja vaikeasti paikannettavissa”, sanoo Kortet.
Ulkomaisen työvoiman osalta on viime vuosina ollut pinnalla tarpeet tehostaa maahantuloprosesseja. Marinin hallitusohjelmassa kerrotaan: ”Panostetaan kansainvälisten osaajien pitämiseen ja vetovoimatyöhön sekä oleskelulupajärjestelmän nopeuttamiseen laatimalla ja resursoimalla poikkihallinnollinen ohjelma.” Työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -ohjelman päämääränä on saada kansainväliset osaajat vahvistamaan Suomen työllisyysastetta, korkeakoulujen laatua, monimuotoisuutta ja kansainvälisyyttä sekä yritysten ja TKI-toiminnan kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista sekä investointien saamista Suomeen.
”Eräs ratkaisu olisi rajat ylittävä standardi CV-profiilista, jonka avulla maiden väliset työnhakupalvelut ’puhuisivat keskenään’. Esimerkiksi virolainen osaaja voisi virolaisesta työnhakupalvelusta luvittaa oman CV:nsä suoraan suomalaiseen työnhakupalveluun (esim. TEM:in Työmarkkinatori, TE-palvelut, Vastuu Groupin Luotettava työntekijä -palvelu). Täten vältettäisiin se, että työnhakija joutuu etsimään palvelut ja manuaalisesti hakemaan työpaikkoja yksi kerrallaan. Tämä voisi olla standardoitu CV-muoto Pohjoismaiden ja Baltian alueella tai miksei koko EU:n laajuisesti. EU:lla on jo ESCO-standardi, joka määrittelee taitoja ja työpaikkarooleja, mitä hyödyntää tässä työssä”, ehdottaa Kyhäräinen.
Ilmoittaudu mukaan 3.5.2022 klo 9-12 järjestettävään ratkaisupajaan, jonka teemana on kansainväliset opiskelijat ja työntekijät.
Tutustu myös tarkemmin Työelämän metrokarttaan