Vuoden viimeisen 8.12.2021 järjestetyn ratkaisupajan aiheena oli oppisopimus, koulutussopimus ja työharjoittelu. Tässä koostetta ratkaisupajassa esiin nousseista ratkaisuehdotuksista.
Keskeinen aihealue oli harjoittelun ohjaus ja perehdytys. Jotta työpaikalla tapahtuva oppiminen johtaa työllistymiseen, tulee oppimisen ohjaamiseen panostaa ja tarjota kaikki mahdollinen tuki työpaikalle. Tämä koettiin yksimielisesti kaikkien yhteiseksi asiaksi.
Suurimmaksi haasteeksi koettiin, että resurssipuutteiden tuomia haasteita ei tunnisteta, ja näin ollen niihin ei pystytä vaikuttamaan ajoissa. Tärkeää olisi myös tunnistaa resurssipuutteiden vaikutukset oppilaitoksissa ja työpaikoilla.
Koettiin, että valtion olisi syytä tukea työpaikalla ohjausta. Myös teknologia olisi syytä valjastaa enemmän ohjauksen tueksi työpaikoilla. Helpoiten prosessia pystyisi seuraamaan asettamalla kaikille osapuolille tavoitteet, joita seurataan prosessin aikana.
Työnantajien puolelta harjoittelupaikkoihin kaivattiin avointa foorumia, josta tiedonhakeminen olisi helpompaa. Myös oppilaitosten verkkosivuihin kaivattiin selkeyttä. Työnantajat eivät aina löydä yhteyshenkilöitä oppilaitoksista, joiden kanssa harjoitteluista voisi sopia.
Koettiin, että työharjoittelua ei ole tuotteistettu mitenkään, joten jokaisen opiskelijan kohdalla aloitetaan nollasta ja selvityksiin menee aikaa.
Yksi konkreettinen keino viestinnän parantamiseen olisi harjoittelupaikkojen tuotekortit, jotka olisivat oppilaitosten verkkosivuilla esillä selkeästi sekä työnantajien kielellä.
Keskusteluissa puhe kääntyi myös sote-alan toimintamalliin. Koettiin, että se voisi toimia hyvänä esikuvana myös kiinteistöpalvelu- ja rakennusalan harjoittelumallille.
Haasteena nousi esiin harjoitteluprosessin epäselvyys työnantajalle.
Ohjaustoimintaan olisi hyvä kehittää selkeä prosessi, jonka suunnitteluun osallistuvat myös työnantajat – näin työpaikkaohjaajan osallistuminen on helpompaa ja pienemmälläkin panostuksella on suurempi vaikutus.
Prosessi konkretisoitaisiin työtehtäviksi, joiden ohjaus onnistuu työpaikoilla ja jotka mahdollistavat tutkinnon osaamistavoitteiden saavuttamisen.
Jotta prosessi kävisi toteen, olisi ensin luotava strategiatason suunnitelma. Tämän jälkeen opettajatiimi hankkisi tarpeelliset työkalut, kuten digialustan ja toteuttaisi tarpeelliset sisällöt yhteistyön konkretisoimiseksi sekä kouluttaisi alustan käytön jokaiselle työpaikkaohjaajalle.
Työpaikoilta löytyy osaamista, mutta työpaikkaohjaajilla ei yleensä ole ohjauskoulutusta. Oppilaitosten puolelta pedagogista osaamista löytyy, mutta opettajat ja ohjaajat eivät yleensä ole paikalla työpaikan arkisissa ohjaustilanteissa. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että opiskelijaa työpaikoilla ohjaavilla henkilöillä on myös riittävät ohjaustaidot.
Yksi ryhmä koki myös haasteeksi ohjauksen tasalaatuisuuden ja resurssoinnin. Tähän ratkaisuksi koettiin keskitetty työpaikkaohjaajuus, jolla mahdollistettaisiin tasalaatuinen ja yhdenmukainen yhteisohjaus.
Yhteisohjaajuutta testattaisiin pilotin avulla, jossa voisi olla mukana mm. OKM, TEM, oppilaitokset, rakennusalan yritykset, TE-Keskus ja opiskelijat/työntekijät. Prosessin kehittymistä seurattaisiin osaamisen kehittymisen, arvopalautesysteemin, valmistumisen sekä työllistymisen kautta.
Yhteistyösuhteiden ylläpitäminen on tehokkaampaa kuin tyhjästä aloittaminen joka vuosi. Työnantajilla on heikko tietämys harjoittelun mahdollisuuksista ja eduista. Tähän voisi olla ratkaisuna tilaisuudet, joiden avulla oppilaitosten ja työnantajien yhteistyösuhteita kehitettäisiin.
Tilaisuuksissa kartoitettaisiin, mikä on yritysten kysyntä ja mikä on oppilaitosten tarjonta. Markkinoinnissa olisi hyvä myös kohdentaa tarkasti – näin tunnistetaan oikeat muutosagentit työnantajaorganisaatioista.
Oppilaitosten ja yritysten lisäksi yhteistyössä olisi mukana TE-palvelut, muut oppilaitokset alueelta, yrittäjäjärjestöt ja kunnat.
Prosessia mitattaisiin asiakastyytyväisyyden ja palautteiden mukaan. Lisäksi seurattaisiin valmistuneiden määrää.
Yksi ryhmä keskusteli oppilaitoksen roolista rekrytoinnin ja harjoittelun kynnyksen madaltamisessa. Ratkaisuehdotukset liittyivät mm. työpaikkojen ohjaustukeen ja työnantajaa kannustaviin muihin tukimuotoihin sekä selkokieliseen viestintään yritysten ja opiskelijoiden suuntaan. Ratkaisuehdotukseksi kiteytyi lopulta riskitön sekä kokeileva rekrytointi verohelpotuksilla.
Yritys voisi verotuksessa vähentää suoraan ohjaukseen ja opetukseen menneen työajan ja kulut tai jopa menetetyt tulot.
Kiitokset vielä kaikille teille, jotka olette olleet mukana Digitaalinen työllistyminen -hankkeen ratkaisupajoissa. Ensi vuonna jatkuu taas! Ilmoittaudu mukaan vuoden ensimmäiseen ratkaisupajaan, joka järjestetään 11.1.2022 klo 9-12. Teemana on työnhakutaidot, työnhakemisen taidot ja työllistämispalvelut.
Tutustu myös tarkemmin Työelämän metrokarttaan.